Morten Tyldum: The Imitation Game

Kun aloitin tietojenkäsittelyn opinnot Oulun yliopistossa 1982, Alan Turing oli ensimmäinen nimi, jonka Juhani Iivari mainitsi luennollaan tietojenkäsittelyn historiasta. Silloin ei ehkä ollut vielä yleisesti tiedossa Turingin sodanaikainen toiminta Bletchley Parkissa. Pål Tyldumin sukulaispoika (?) Morten on nyt (2014) ohjannut Turingista Hollywood-leffan, joka liikkuu pääosin kolmella aikatasolla, mutta keskittyy nimenomaan ja ymmärrettävästi sotavuosiin. Tyldumilta olen aiemmin nähnyt Nesbø-tulkinnan. Yllättävän perinteinen biopic Turing-elokuva on, Tyldum ei saa kunnon suspensea hienosta aiheesta. Melkoisen suuria taiteellisia vapauksia leffan tekijät ovat ottaneet, Marian Rejewskin ja muiden puolalaisten osuus Enigman murtamisessa ohitetaan käytännössä kokonaan. Annetaan myös ymmärtää, että britit tiesivät reaaliajassa John Cairncrossin vuotavan tietoja venäläisille. Eksentristen hahmojen spesialisti Benedict Cumberbatch on vakuuttava Turingina, mutta Keira Knightley on auttamatta liian nätti Joan Clarkena. Elokuvan loppu on melkoisen töksähtävä, viranomaiset narauttavat Turingin homouden takia 1951 ja tuomiona on kemiallinen kastraatio ja itsemurha 41-vuotiaana. Varsin karu kohtalo historian ehkä suurimmalle sotasankarille. Ehkä hieman terävämmän elokuvan Turing olisi ansainnut.