Toinen Sampo Järven näyte, nyt vuorossa 8,8-prosenttinen imperial stout, jonka VPK-lyhenne tarkoittaa, krhmm, vahvaa, paksua ja kovaa. Nyt beigeä tiivistä vaahtoa kerääntyi runsaasti täysmustan oluen pintaan. Tuoksussa nyt kypsää hedelmää, marmeladia, jotain mausteisuuttakin, ehkä jotain lihaisuutta, maksamakkaraa? Ei varmaankaan, jokin harha-aistimus. Maku on täyteläisen paahteinen ja hedelmäinen, varsin matala miellyttävä hiilihappotaso, hyvä juotavuus, kevyesti mausteista anismaisuutta, ei makeutta, hyvin kuivaa tämäkin. Kahvia ja tummaa suklaata nyt mukana, hyvin tasapainoisesti maltaan säilyttäessä otteen hyvin. Kuten saattoi odottaa, erittäin nautinnollista ja miellyttävää. Jälkimakua ei voi pitää erityisen katkerana, mutta sekin on selvästi täydempi kuin kevyessä porterissa, ehkä siinäkin jatkuu paahteinen maltaisuus, myös kahvisuus. Join ehkä liian kylmänä olutta aluksi, lämmetessä hedelmäiset pehmeät vivahteet korostuvat enemmän, lievästi makeampana, mutta varsin kuivana kokonaisuus jatkuu edelleen. Erittäin tyylikästä ja puhdasta tavaraa, vuoden ykkösolut tähän mennessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti