Fortuna Düsseldorf ei ole Saksan tunnetuimpia jalkapallojoukkueita, mutta itselleni on jäänyt elävästi mieleen Euroopan Cup-voittajien Cupin finaali 1979. Johan Neeskensin johtama Barcelona voitti Fortunan, mutta vain 4-3 ja jatkoajan jälkeen. Allofsin veljekset olivat Fortunan avainpelaajia silloin. Nyt en tunnistanut Fortunan avauskokoonpanosta ketään, kun pääsin valtavan modernin stadionin ylähyllylle. Stadion on noin seitsemän kilometrin päässä keskustasta, köröttelin paikalle hirvittävän täydessä hitaassa U-junassa, matkanteko kesti melkein tunnin.
Hieno näkymä korkealta, varsin jyrkkä katsomo. Täysi huone, hyvä tunnelma. Werderillä Moisander avauksessa, paljon muitakin samoja kuin parin päivän takaisessa Pokal-semifinaalissa. Shokkialku, isännät tekivät maalin heti ensimmäisestä hyökkäyksestä, Benito Raman survoi läheltä. Fortuna piti palloa enemmn, mutta puoliskon keskivaiheilla Werder tuntui pääsevän peliin mukaan. Toisin kuitenkin kävi, Kenan Karaman teki Fortunalle upean soolomaalin, käytti Moisanderia ja muita Werderin puolustajia pujottelukeppeinä. Werder kavensi kuitenkin, kun VAR-ratkaisuna joukkue sai rangaistuspotkun, jonka Kruse viimeisteli.
Odotin Bremenin keräävän aktinsa kasaan toiselle puoliskolle, mutta niin ei käynyt. Eloisaa vaihtelevaa peliä, mutta vain Fortuna onnistui maalinteossa. Werderilläkin paikkoja, mutta ei viimeistelytaitoa. Hennings ja Suttner isäntien maalintekijät. Suurinumeroinen voitto ilahdutti katsojia kovasti, en ole seurannut sarjatilannetta, tuskinpa Fortuna on ihan europaikoissa kiinni. Paluu taas hidasta, nyt kymmenien tuhansien henkilöiden sullominen juniin oli vaikeaa. Pääsin tungoksessa vääntäyessä neljänteen näkemääni junaan. Jatkossa kannattaa valita sellaisia futisotteluita, joihin pääsee kävellen paikalle tai jollain järkevämmällä kulkuvälineellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti