Laitila Kellererbier

Kun vedin tölkkiä esiin Laitilan näytepaketista, en voinut olla hymähtämättä. Itsevarmalle panimollehan on sattunut paha kirjoitusvirhe tölkin etiketissä. Näin ei kuitenkaan ole, uuden kellerbierin nimi on todellakin Kellererbier. Se viittaa oluessa käytettyyn Perle-humalaan, joka on hankittu Herr Doktor Hubert Kellererin sukutilalta. Nokkelaa, mutta ehkä vitsi ei jaksa kantaa pitempään, jos tästä tulee pitkäaikainen tuote. Suodattamaton lager, 5,0%, Perlellä kuivahumaloitu, katkeromäärä on saatu nousemaan EBU-arvoon 28. Perinteisessä etiketissä lukee einfach gehopft, joten DDH-hullutteluun ei sentään ole sorruttu. Saatekirjeessä Laitila suosittelee juomaan oluen mahdollisimman tuoreena. Hieman kiinnostaisi, missä päin Saksaa Kellererin tila on, mutta googletus tuottaa vain samannimisen klezmerin soittajan. 

Asianmukainen ulkonäkö, kauniin keltainen väri ja lievästi samea. Tölkistä en saanut kahvatuoppiin kunnon vaahtoa, mutta se menee omaan piikkiin. Tuoksussa on sitä itseään, viljaista maltaisuutta, kevyen hedelmäisyyden ehkä voi myös aistia. Maku on täyteläisen maltainen, sopivan matalahiilihappoinen, tuoreeltakin tuntuu. Katkeruutta on lähes riittävästi, se jatkaa makua ohuesti, mutta varsin pitkäkestoisesti. Tässä on kyllä varsin onnistunut puhdaspiirteinen tapaus, ei taida Suomesta löytyä contenderia tälle viime vuosilta tässä tyylissä. En usko, että alan frankenilaisia klassikoita on kuivahumaloitu, mutta tässä se ei tunnu sotkevan hommaa.  Erittäin tyydyttävää tavaraa, paljon on edistytty Kukko Kellarioluen ajoista.