Parkesin radioteleskooppi Australian New South Walesissa 350 kilometriä Sydneystä länteen valikoitui vastaanottamaan tv-kuvaa ensimmäiseltä kuulennolta eteläisellä pallonpuoliskolla. Tapauksesta tehtiin pienimuotoinen elokuva 2000, jossa tarinaa on hieman dramatisoitu. Pientä suspensea elokuvaan saadaan sähkökatkolla, jota ei todellisuudessa tapahtunut. Ilmeisesti Parkesin roolin kriittisyyttä ei kunnolla ennakoitu ja teleskoopin resurssointi oli melko ohutta. Elokuvan ote on kevyen komediallinen feelgood-mielessä, joka on tietysti mukavaa, mutta se leikkaa tehoja muilta mahdollisilta ansioilta. Amerikkalaisen ja australialaisen elämänmuodon eroista saadaan pikkuhauskuutta. Kova tuuli kriittisimmällä hetkellä oli todellisuuttakin, mutta elokuvassa sitä ei saada dramatoisoitua tarpeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti