Teemu Lahtinen kumppaneineen oli taas organisoinut Kustaa Vaasan terassille pienimuotoisen olutfestivaalin alkukesäiseen tapaan. Välilläkin on tainnut tapahtua, mutta siihen en ehtinyt mukaan. Terassi on syksyllä saanut lasiseinät ja sisällä oli jopa liian lämmintä tihkusateisessa joulukuussa. Teemu lupasi taas blogistille ilmaisen oluen, joten saavuin paikalle käytännössä suoraan lentokentältä. Tarjolla Talvipuutarha Edition -festarilla Olarin oluita kesän tapaan sekä Bottle Cap -firman maahantuoman berliiniläisen Bräugierin settiä. Jututin alkukesästä Berliinissä Bräugierin Brian Trauthia, joka totesi Suomen vientineuvottelujen olevan käynnissä. Tässä nyt sitten homma jo toteutuneena.
Tiski oli nyt toisessa päässä terassia ja siellähän Teemu ja Olarin Hanna Montonen jo kahvoissa olivatkin. Tai olivat olleet jo kahdeksan tuntia. Otin Bräugierin NEIPAa, 6,2 %. Samea olut tuntui hetken jopa mallasvoittoiselta, mutta ei sentään. Sitrusta on runsaasti, mutta mallas erittäin hyvin mukana. Aamiaismehutasoa ei siksi nyt tavoiteta, mutta sehän on vain hyvä asia. Tässä on jopa katkeruutta huomattava määrä, enemmän kuin kesällä Berliinissä juomassani panimon NEIPAssa. Siis NEIPA, jolla perinteisiä aineksia mukana, oikein hyvää ja tasapainoista, kuohkeaa ja tuorettakin. Kustaa Vaasa, 7.12.2019.
PS. Tämä on blogissa tänä vuonna 1077. postaus. Se on uusi ennätys, 2017 kirjoitin 1076 kertaa. Tarkoitus on ollut harventaa tahtia, mutta toisin on käynyt. Ehkä ensi vuonna sitten hiljaisempaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti