lauantai 25. tammikuuta 2020

Welsh Real Ale Festival 2020 @ Gallows Bird

Viime vuoden Brextival-festivaalia epäiltiin viimeiseksi Gallows Birdin real ale -festivaaliksi Brexitin takia. Niin ei käynyt, mutta samanlainen fiilis oli tänä vuonnakin Walesin oluiden ottaessa pääroolin. Nyt ei varsinaisesti kyseessä brexit, vaan itse Niittykummun baarin kohtalo. Uudisrakennukset lähestyvät uhkaavasti kiinteistöä, joten ensi vuonna baaria ei ehkä enää ole. Tapiolan Gallows Bird näyttää paljon pienemmältä, se ei varmaankaan kykene tarjoamaan näin mittavaa festivaalivalikoimaa. Walesista oli mukana 19 olutta ja siiderit päälle. Harmittavasti itse en päässyt paikalle Tukholman ja Seinäjoen keikkojen takia kuin viimeisenä päivänä. Varsin hyvin oluita oli edelleen tarjolla, aluksi kaikki, mutta kolmen tunnin aikana pumppuhanalätkä toisensa jälkeen kääntyi nurinpäin, joten melkoiseksi kilpajuoksuksi homma meni. Suunnittelemani 10 olutta sain kuitenkin tsekattua. Jengiä huomattavan paljon paikalla, vaikka luulin suurimman kiihkeyden jo saaneen tyydytyksen edellisinä päivinä. 




Avasin pelin Bluestone-panimon Kiwi Stone Pacific Pale Alella, 3,6 %. Nimi Gallowsin isännän Thomas Aschanin omaa innovaatiota, alunperin olut on tehty Golden Lion -pubille. Modernin herukkainen tuote, katkeroa on, hyvä pehmeys. NZ-humalat pelissä. Avauskaksikon toisessa oluessa sitten tuli heti harhaliike. Tudor Winter Cheer tuoksui inkiväärille, 5,0 %. Pehmeää, mutta lähes yskänlääkemäinen. Mukana ilmeisesti myös appelsiininkuorta ja kanelia. Tämä ei ollut kovin hyvää. 




Toisessa kaksikossa Wilderness-panimon Northern Pale, 4,2 %. Hyvin vaalea, tämäkin herukkainen. Pehmeää, lievästi mausteisuutta, puhdas silti. Amarillo ja Citra, vehnää ja kauraa. Bragdy Conwy Breweryn Clogwyn Goldissa vain 3,6 %. Pehmeää sitrusta, kuivaa, vähän katkeroakin. Hyvin toimi tämäkin. Jussi Kuivilan kanssa keskustellessa muistiinpanot jäivät välillä aika lakonisiksi. 




Kolmannessa parissa Bragdyn Conwyn Rampart dark malty ale, 4,5 %.  Pehmeää bitteriä. Toffeeta, keksiä, kevyesti katkeroa, puhdaspiirteinen. Oikein näppärä.  Tudorin Black Mountain Stoutissa vain 4,0 %. Maitoisuutta, hedelmäinen stout. Makua varsin paljon, lievästi katkeroakin. Ei huono. 




Neloskaksikossa Suomen maitokaupoistakin tutulta Montylta Sunshine, hoppy floral golden ale, 4,2 %. Kuivaa sitrusta. Pehmeää, todella herkullisen pehmeää. Harmittavan hillitty katkeruus tässäkin.  Bluestonelta Fossil Fuel Coffee Milk Stout, 4,8 %. Kari Ylänteen suosikki tämänkertaisesta Wales-tarjonnasta. Musta, kahvinen tuoksu. Riilikäsittely pehmentää hyvin, ei liian makeaa. Pientä tunkkaisuutta ehkä kuitenkin havaittavissa. 




Viimeiseen pariin päätyi Montyn Old Jailhouse, amber malty ale, 3,9 %. Vähän sivumakua,  pihkaa ja mallasta. Keksiä, bitterimäisyyttä, vaikka aika tummaa. Liian makea silti. Session viimeisenä sesson vahvimmaksi päätynyt Tudorin Black Rock Porter, 5,6 %. Punertavan tumma. Pehmeän lämmintä, vähän jotain sivumakua, ei täysin miellyttävää. Hieman makeutta, ei katkeroa, ei paahdettakaan erityisemmin. Jäi aika vaatimattomaksi, vaikka ei erityisempää ongelmaakaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti