Vahvaa IPAa Montpellieristä, 9,3%, 70 IBU. Lähes kirkas vaalea olut. Hyvä kissanpissan herukkainen tuoksu. Maussa enemmän mallasta ja pihkaa. Trooppisen hedelmän tuntua ja sitten tiukka peräkärry. No huh. Reissun viimeinen olut yllättää erittäin positiivisesti, selvästi turneen paras. Näin vahvaksi olueksi välttää hienosti makeuden ja alkoholisuuden karikot. Erittäin tasapainoinen, yksi parhaita yleensäkin tässä sarjassa kohtaamistani. Ehkä lievä yksiulotteisuus on miinusta, monimuotoisempi hedelmäisyys toisi vielä lisää kiksejä. Mutta näin vahvalla tasolla operoidessa sekin on ehkä kohtuuton toive. Montpellieristä tärähtää nyt niin kovaa, että kaupunki menee samantien matkasuunnitelmalistalle. Nyt baarissa hyvin muitakin asiakkaita. Nice, Beer District, 18.1.2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti