Pidin kovasti Altmanin comeback-elokuvasta ensi-iltakierroksella 1992. Saattaa silti olla vasta nyt toinen katselukerta. Näppärähän tämä on, mutta ei oikein tunnu kestäneen aikaa. Jotenkin metaelokuva alkaa olla liian väsähtänyt aihe. Ironisessa tarinassa ei sinänsä vikaa ole, mutta Hollywoodin pohjasakan, siis käsikirjoittajien, vainoama studiopomo voisi olla överimmin nilkki, nyt Tim Robbinsin hahmo tuntuu jäävän valjuksi. Kymmenet cameo-esiintymiset tuntuvat kertakäyttöhuumorilta. Altmanille ominaisia äänikikkailuja on jonkin verran, mutta onneksi vähemmän kuin miehen 70-luvun teoksissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti