Session päätteeksi Eesti-tavaraa, tupla-IPA, 8,9%. Vaalea ja samea tämäkin edellisten tapaan. Appelsiininen sitruksinen tuoksu. Paksu maku, pihkaa, hedelmää, karamellia, mutta vähän hikeäkin. Kuivana juoma pysyy, mutta nihkeyttä, lievää tunkkaisuutta. Alkoholi kyllä peittyy. Ei suuria häiriötekijöitä, mutta ei mikään valioyksilö. Nimessä ehkä homagea Michael Crichtonin ikimuistoiseen esikoisohjaukseen, tai sitten vain yleisempää virolaista läntisen maailman unelmointia Neuvostoliiton aikaisen venäläismiehityksen painajaisessa. Pikkulintu Ruttopuisto, 17.8.2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti