Imperial stoutia Baskimaasta, 10 %, laktoosia, etiopialaista kahvia ja tonkapapuaromeja. Monenlaisia yhteistyökumppaneita, pullossa mainittu Malte ja Branca Studio. Nettitietojen perusteella mukana myös Napar BCN tai baarin myöhempi inkarnaatio Kraftank Barcelona. Mustaa käytännössä, yrttinen tuoksu, anista ja muita mausteita. Maku on hyvin makea, tonkapavut tehneet tehtävänsä. Suklaa, paahteisuus ja kahvisuus, eli perinteiset imperial porterin vahvuudet eivät ole mukana. Mausteet hallitsevat, mutta makeus tuntuu juodessa hilliintyvän, ei tämä korvapuustiosastoa ole. Ei minun maun mukaista imppiä, mutta kohtuullinen juotavuus silti. Ostopaikka Helsinki, Pasilan Alko.
Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
lauantai 7. marraskuuta 2020
Laugar The Doom Series: Funeralopolis
Imperial stoutia Baskimaasta, 10 %, laktoosia, etiopialaista kahvia ja tonkapapuaromeja. Monenlaisia yhteistyökumppaneita, pullossa mainittu Malte ja Branca Studio. Nettitietojen perusteella mukana myös Napar BCN tai baarin myöhempi inkarnaatio Kraftank Barcelona. Mustaa käytännössä, yrttinen tuoksu, anista ja muita mausteita. Maku on hyvin makea, tonkapavut tehneet tehtävänsä. Suklaa, paahteisuus ja kahvisuus, eli perinteiset imperial porterin vahvuudet eivät ole mukana. Mausteet hallitsevat, mutta makeus tuntuu juodessa hilliintyvän, ei tämä korvapuustiosastoa ole. Ei minun maun mukaista imppiä, mutta kohtuullinen juotavuus silti. Ostopaikka Helsinki, Pasilan Alko.
Kyseessähän on siis ns. bändiolut tai ainakin tribuuttibändiolut.
VastaaPoistaYleensä musiikkikoukkuihin tarttuva Arde ei taida kuitenkaan olla stoner doom metallille vielä kovin lämmennyt? [Electric Wizard: Dopethrone (2000); 2. Funeralopolis – 8.43]