maanantai 7. joulukuuta 2020

Olari Caddy Sourville


Otaniemen laatupanimo Olari (tämä paradoksi on aina yhtä hauska) on ryhtynyt tölkittämään oluita. Panimon Hanna Montonen lähetti ystävällisesti kolme näytetölkkiä, jotka ajattelin nyt tempaista jalkapallon MM-karsintalohkoarvontajännityksen purkutunnelmissa. Vahvuusjärjestyksessä kevyimmästä aloittaen. Cadillac-olut on siis sour, wild ale, 5,2 %, persikkaa, aprikoosia ja passionia. Panimo harrastaa usein musiikkiviittauksia, jotka ovat minulle käsittämättömiä. Hannan saatetekstin mukaan tällä kertaa tribuutin kohteena on yllättäen nimi, jonka olen kuullut ennenkin. Philadelphialainen Schoolly D on omaa ikäluokkaani, mutta herran musiikkia en tietääkseni ole kuullut. Hiivakanta on villi Philly Sour. En tiedä miten Schoolly D nyt loppujen lopuksi olueen liittyy, mutta aika varma olen siitä, että Schoolly D ei edusta philly soul -musiikkityyliä. Sen nimittäin tunnen ja tuo hiiva näyttäisi olevan sanaleikki juuri siihen esim. Teddy Pendergrassin edustamaan suuntaan. 

Samea, täyteläisen näköinen, pienikuplainen vaahto. Kirpeän hapan tuoksu, jotain mausteista aromia myös. Aika samanlainen kuin jossain viime aikoina juomassani oluessa, mutta itse olut ei nyt tule mieleen. Ehkä se oli parin viikon takainen Fruit Loop. Maku on selvästi hapan, hedelmäisen makeahko, fankisuutta on, mutta ei brettaisella tavalla. Kokonaisuutena ensivaikutelmaa kuivempi, täyteläisyyttä on, mallaskin sieltä tuntuu. Ehkä vähän vaisu. Ei tämä huono olo, kuiva hapahko hedelmäinen juoma, jonkinlaisia käyttötapauksia tällekin voisi olla. Mutta tietysti olisi parempi, jos olisi otettu hedelmät pois ja käytetty neutraalia hiivaa, hehe.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti