Nimimerkki $GME vinkkasi blogin kommenteissa, että Alkossa on nyt tarjolla todella voimakkaasti katkerohumaloitu IPA Anarchylta. Alkon mittauksessa katu-uskottavasti 128 EBUa ja Untappdissa ilmeisesti hipsterit ovat tukehtumassa katkeruuteen. Nyt tuli sellainen vinkki, että ponnahdin heti tilaisuuden tullen lähimpään myyntipisteeseen. Newcastle upon Tynen luottopanimo siis kyseessä ja oluen nimi kuulostaa Springsteenin varhaiskauden biisiltä, maahantuojana Brew Seeker. 7,3 %, vehnää ja kauraa, Galaxy mainittu humalista, ilmeisesti sinkkuna aromissa. Keittohumalana todennäköisesti jotain muuta. Tölkityspäivää ei näy, BBE Sep 2021.
Hyvännäköinen samea olut, muhkea valkea vaahto. Tuoksussa raikkaasti trooppista pehmeää hedelmää, melonia, litsiä ja ananasta. Maku on kuivan hedelmäinen, raikasta säilykeananasta, jos niin voi sanoa, greippiä myös ja hieman kuivahtaneen klementiinin valkoista sidosainetta. Heti kiinnittyy huomiota peräkärryyn, joka tarraa kiinni poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa. Ikään kuin koko olut olisi kärryä, katkeruus on todella tuntuvaa. Onpa riemukas tapaus, itse tykkään juuri tällaisesta limakalvoja kuivattavasta hiekkaisesta otteesta. Kuin nestemäistä santapaperia, nielu (ja sielu?) lähes naarmuuntuu vereslihalle olutta juodessa. No ehkä ei nyt sentään, mutta pitkästä aikaa todella katkera IPA. Ja osoitus, että katkeruus toimii hyvin NEIPAisen mehuisuudenkin kanssa. Parhaissa amerikkalaisissa se on ollut mukana koko ajan, mutta hyvin harvoin eurooppalaisissa tulkinnoissa. Tehojahan mehulta tässä lähtee, mutta aromaattisuus on silti nautinnollista. Tasapainoiseksi tätä ei voi kehua, mutta voimakas katkeruus antaa pelitilaa myös maltaisuudelle paremmin kuin yltiönektarisuus. Vuoden ykkösoluthan tässä on käsillä ilman muuta. Ostopaikka Helsinki, Arkadian Alko.
Olipa hyvä, kun nostit tämän oluen esille positiivisessa hengessä. Sen ansiosta kävin Alkosta hakemassa tölkin tätä samalla, kun rankaisin itseäni Oulun talvessa ulkona. Big beer todellakin. Erottuu kivasti nykyajan hipsterimehu(njet)ipoista. Kuten totesit, eihän tämä sinänsä mikään tasapainoinen olut ollut kaikkinensa, mutta kylläpä kunnon katkero tuntui kivalta pitkästä aikaa. Voin vain kuvitella, kuinka nykyhipsterillä menee ns. väärään kurkkuun kun kuvittelee ulkonäön perusteella saavansa kilttiä mehua sisuksiinsa. Seuraavaksi odotellaan, että Sonnisaaren uusin Randy-satsi saadaan pulloihin, siinä kun on käsittääkseni palattu ekassa satsissa käytettyyn hiivaan, joka tuotti ihania mäntyisiä ja havuisia old school west coast -aromeja lopputulokseen. Nimim. "Kyllä nykyolut oli 5-10 vuotta sitten helvetin paljon parempaa kuin nykyään"
VastaaPoista