A. Le Coq Kontula Keijo

 Kontulan Oluttehtaalla on lennokkaat nettisivut. Se ei ole yllätys, kun vilkaisee firman vastuuhenkilöitä. Kyseessä on mainostoimisto Bob Helsingin perustajan ja Finlaysonin omistajiin kuuluvan Jukka Kurttilan mustalaispanimo. Keijo on tehty Olvin omistaman A. Le Coqin jättipanimossa Tartossa, 4,6 %, "juotava" lager.  Mukana kustannussäästöaineina mallastamatonta ohraa ja glukoosisiirappia, parasta ennen 12.2.2022. Nyt on siis lähdetty kilpailemaan huokeimmassa lajissa kauppaketjujen nimikko-oluiden kanssa. Mielenkiintoista vaihtelua NEIPA-putkeen! Kontulan valitseminen virolaisen oluen nimeen tuntuu aika kyyniseltä, ollaanko juomaa suuntaamassa suoraan Helsingin itäisten lähiöiden päihdeongelmaisten kuluttajasegmenttiin? Tölkin kuvassa Kontulan silhuetin päällä loikkaa kissapeto, ehkä vähän pulleamahainen gepardiksi, mutta sitä on mahdollisesti tavoiteltu. Sain tölkin Ilkka Sysilältä, tuote on ilmeisesti pikapuoliin laajassa jakelussa S-ryhmässä. 

 
Tölkin päällä on ikään kuin jogurttipurkin kansi. Ilmeisesti rohkaistaan juomaan hygienisesti suoraan tölkistä, mutta kaadoin kuitenkin Oiva Toikan klassiseen astiaan. Kirkas ja kullanvärinen, mukava vaahto, oikein kaunis olut. Tuoksuu maltaiselta, ehkä vähän tervaisuutta. Maku on makeahko, hieman keksinen, mutta ei kunnolla täyteläistä maltaisuutta. Hiilihappotaso on kyllä kohdallaan, ei liikaa poreita. Runko on varsin ohut, pahvisuutta kääriytyy mukaan. Ei varsinaisesti tunkkainen, mutta ei erityisen raikas firman johdon lupauksesta huolimatta. Ei luvattua makuakaan, mutta kirkas olut kieltämättä on. Erityisen tyhjä on jälkimaku, siellä ei minkäänlaista katkeruutta. Hauska nähdä millaisen vastaanoton olut saa. Ei tämä tietenkään laadultaan huonompi tai parempi ole kuin kilpailijansa, nähtäväksi jää miten Kontula ja Keijo saavat brändimielessä vastakaikua.