Kuutisen vuotta sitten tuore porilaispanimo teki Työmies-nimellä RSB:n, Ruosniemi Special Bitterin. Nyt Työmies on palannut, mutta tyylisuunta on vaihtunut klassiseksi ESB:ksi. Alkoholia nyt 5,6 %, 35 IBU (Alkon mittaus 25 EBU), humalalajikkeet ei tiedossa. Keskiruskea kirkas olut, pienikuplaista vaahtoa. Tuoksussa makeahkoa hedelmäisyyttä, karamelliakin. Maltainen, perushedelmäinen maku, runsaasti hiilihappoa. ESBin pähkinää ja keksiä tietysti lähdin tästä etsimään ja kyllä siellä ehkä taustalla sellaista hieman huojuu, mutta se jää hiilihappokerroksen taakse. Bitterissä olisi tietysti hyvä olla myös katkeruutta jälkimaussa ja kyllä sieltä sellainenkin nokare löytyy. Tässä on nyt selvästi ollut puhdasoppinen tavoite ja oikealla polulla ollaan, mutta hiilihappoa tästä pitäisi saada rutkasti pois. En muista kuinka kauan Ruosniemi on tölkittänyt, olisiko siinä nyt jotain säädettävää? Ostopaikka Helsinki, Kallion Alko.
Olutkoira mainitsi Työmiehen jutussaan tämän hiilihappoisuuskokemukseni ja tulipa panimoltakin palautetta. Päätin siksi ottaa oluen uudelleen arviointiin.
VastaaPoistaTodella runsaasti vaahtoavaa nyt. Tuoksussa toffeeta, karamellia, luumua. Maku on pähkinäinen, makeahkon hedelmäinen, maltaisuutta on, lievästi katkeruuttakin. Kuivemmaksi olut vähitellen kääntyy, hyviä aineksia on ja nyt hiilihappoisuus ei häiritse samalla lailla kuin ensi maistossa. Hieman liikaa sitä on minusta tässäkin. Olutkoiran mainitsemaa marjaisuutta en oikein hahmota, ehkä se jonkinlaisessa makeudessa on mukana. Pähkinäisyys pitäisi saada hallitsevammaksi, jos Fuller'sin ESBiä halutaan lähestyä. Mutta siis nyt selvästi parempaa kuin ensi kerralla. Joko aiemmassa tölkissä oli jotain häikkää tai sitten itse kuvittelin jotain, ei sekään mahdotonta ole.
https://olutkoira.wordpress.com/2021/03/26/esb-ja-tyomies-esb/