Pitkän diggailun ja odotuksen jälkeen onnistuin 2013 lopulta näkemään George Thorogoodin livenä Järvenpäässä. Kun nyt sitten ilmaantui uusi konsertti Helsinkiin koronan jälkeen, niin epäröin jonkin aikaa. Sehän oli jo nähty. Kun nyt kuitenkin areenana oli Kulttuuritalo kotikulmilla ja ajankohtana helppo aikainen arki-ilta, niin hankin lipun. Aika yllättäen tämä oli itselleni vasta toinen vierailu tähän kommunistien entiseen pesäpaikkaan. 1989 näin Little Steven and the Disciples of Soulin täällä. Silloin paikalla oli pelkästään istumapaikkoja ja istuin etuvasemmalla lähellä kaiutinpatteria. Van Zandt soitti niin lujaa, että vasen korvani oli osittain epäkunnossa useita päiviä keikan jälkeen. Nyt lavan edessä oli permannolla normaaleja rock-keikan seisomapaikkoja ja takana penkkejä liikuntarajoitteisille. Suhteellisen paljon jengiä kerääntyi paikalle, mutta ei loppuunmyydysti asti. Permannollakaan ei ollut kovin ahdasta.
Destroyers näytti olevan samassa kokoonpanossa kuin Järvenpäässä, perussetappi saksofonistilla täydennettynä. Thorogoodin aurinkolasit lensivät pois ensimmäisen kappaleen jälkeen ja huivikin ennen One Bourbon One Scotch One Beeriä. 72-vuotias Delawaren ihme näytti edelleen energiseltä, vaikka huilasikin yhden instrumentaalin One Bourbonin jälkeen ja hetken myös Bad To The Bonen (huikean version) päätyttyä. Settilista oli nyt enemmän rockia kuin bluesia verrattuna Järvenpäähän, mikä oli luonnollistakin kun silloin oltiin bluesfestivaalilla. Alkupuolella kuultiin särmikästä Bo Diddley -tyylistä rockia, Who Do You Love ja sama Night Time kuin Järvenpäässä. Bluesahtavammassa osassa siis huippuina One Bourbon ja I Drink Alone. Keikan huippukohtia nyt rullaavat Gear Jammer, Get a Haircut ja encoren Born To Be Bad. Puolitoista tuntia tasapainoista settiä täysipainoisella asenteella, oikein nautittavaa. Soundit eivät mielestäni parhaat mahdolliset, varsinkin kun muistissa hyvin edellisviikon Robben Fordin keikka. Korkeat äänet rikkoivat nyt kokonaisuutta. Se ei paljon tunnelmaa kuitenkaan heikentänyt. Thorogood oli hyvällä tuulella ja ilmaantui vielä encoren jälkeen hyvästelemään yleisöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti