Musertava pettymys Black Doorin tiskillä, Kelham Islandin Pale Rider -cask oli jo eilen kiskottu kuiviin. Oli ilmeisesti eka kertaa Suomessa. Lohdutuksena Thornbridgen Sequoia, mutta eihän se sama asia ole.
Sitten parin korttelin päähän Ruttolintuun, jossa kaksikin uutta talon olutta. Molempien takana käsittääkseni baarin Mikko Hillu, joka voitti viime syksyn Olutliiton kotiolutkilpailun kovimman pale ale -sarjan. DDH NEDIPA, 8,1 %, 45 IBU, Talus ja Ekuanot. Samea, tropiikin hedelmiä aromissa. Pehmeä maku, kiiviä, mangoa, ananasta, varsin kuivaa, jotain pippurisempaa mausteisuuttakin, ehkä Talusista peräisin. Varsinkin jälkimaku kuivuu huomattavasti, katkeruuteen asti. Aika mielenkiintoinen, persoonallisuutta on, eikä mikään varsinaisesti töki. Erityisen juotava olut ei kuitenkaan ole. Mausteisuus kääntyy kuivaksi kirpeydeksi. Pikkulintu Ruttopuisto, 17.12.2022.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti