Jensenin kirjan alaotsikko on Football’s Most Celebrated Losers. Siis täsmälleen sama aihe kuin Aidan Williamsin tuoreessa The Nearly Men -kirjassa. Ehkä Jensen on kirjoittanut kirjaa samaan aikaan, mutta toisaalta hän käyttää useampaan kertaan nearly men -termiä. Lähdeluettelossa Williamsin kirja ei ole. Williams keskittyi MM-kisoihin ja Jensenillä on samoja joukkueita, mutta lisäksi myös brittiläisiä seurajoukkueita. Se tuo tähän uudempaa materiaalia, mutta ei se paljon auta, koska tämä on poikkeuksellisen pinnallinen opus. Oikeastaan mitään kommentoitavaa en kirjasta keksinyt.
MM-häviöjoukkueista Jensenillä on Argentiina 1930, Itävalta 1934, Brasilia 1950, Unkari 1954, Puola 1974, Hollanti 1978, Ranska 1982, Brasilia 1982. Kiinnostavinta tietysti Puola, mutta mitään uutta Jensenillä ei ole kerrottavana. Jensenin teksti on paitsi pinnallista myös laveaa, eli esimerkiksi Hollannin kohdalla käsitellään tietysti myös 1974, vaikka otsikossa on vain 1978. Sen verran voisi oikaista, että Piet Keizer lopetti pelaamisen kokonaan 1974 eikä pelkästään maajoukkueessa.
Seurajoukkueista valituiksi (suhteellisen satunnaisesti) ovat tulleet Oldham 1915, Cardiff City 1924, Burnley 1962, Chelsea 1965, Rangers 1968, Leeds 1972, Queen's Park Rangers 1976, Everton 1986, Hearts 1986, Newcastle 1996. Kiinnostavin valinta tietysti QPR, koska seurasin tiiviisti juuri tuota Englannin liigan kautta. Mitään uutta ei Jenseniltä siitäkään irtoa.
Jonkinlaisina omalaatuisina lisäyksinä mukana on vielä Schalke 04 2001 ja Englannin maajoukkue 2021. Nopealukuinen, mutta tyhjänpäiväinen kirja. Jensen kertoo olleensa Chelsean fani vuodesta 1967, mutta mitään intohimoa tekstiin ei ole välittynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti