Poliittisen trillerin erikoismiehen Konstantinos Gavrasin ranskalainen esikoisteos vuodelta 1965. Kreikkalaistaustainen Gavras muutti Ranskaan 18-vuotiaana 1951. Tästä elokuvasta en ole ennen kuullut mitään, vaikka näyttelijöinä Montand, Signoret, Piccoli, Trintignant. Tässä leffassa ei ole mitään suoraan poliittista, pohjalla Sébastien Japrisotin rikosromaani, Japrisot ollut mukana sovittamassakin käsikirjoitusta. Olipa erikoinen leffa, FranScope-leveys, mustavalkoinen noir periaatteessa. Todella nopea rytmi, persoonallisia kuvakulmia, paljon henkilöitä. Aloitus Marseillen ja Pariisin välisessä yöjunassa lähes Melvillen tyyliin. Muuten tässä ei Melvillen tyyliä ole sitten ollenkaan. Groteskia naturalismia, täysin älytön juoni, vinoa huumoria ja lopussa kunnon takaa-ajokohtauskin Pariisin kaduilla. Odotin enemmän poliisiproseduraalia, mutta välillä elokuva tuntuu suljetun huoneen arvoitusdekkarilta ennen kuin hajoaa täysin omalaatuiseksi. Lopun takaa-ajossa nähtävä kuvakulma poliisiauton katolla vilkkuvasta valosta kopioitiin ylpeydellä Leslie Nielsenin Police Squad -sarjaan ja sen jatkoteoksiin. Murhia tutkiva Yves Montand haroo välillä raivostuneena hiuksiaan, kun homma lähtee täysin lapasesta. Katsojan on helppo samaistua Montandin tunteisiin. Reginan vähälukuinen yleisö puhkesi leffan jälkeen spontaaneihin suosionosoituksiin, arvattavasti absurdi leffa oli useimpien mielestä täysin erilainen kuin odotukset. Niin se oli minunkin mielestä, mutta ei lopputulos silti oikein vakuuttanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti