Joskus nuorempana näin Shampoon ja pidin sitä yhdentekevänä seksikomediana. Hieman harmittikin, että nimekkäät ohjaaja Ashby ja käsikirjoittaja Robert Towne päästivät 1975 ulos tällaisen kalkkunan. Nyt katsoin sitä uusin silmin, varmaan osittain Tarantinon Once Upon a Time in Hollywoodin ansiosta. Kannattaa huomata heti alkuteksteistä, että tapahtumat ajoittuvat Nixonin vaalivoittopäivään marraskuussa 1968. Kyseessä onkin suhteellisen pirteä Hollywoodin metasatiiri. Päähenkilön innoittajana oli ilmeisesti Mansonin perheen murhaama Jay Sebring, mutta Warren Beatty selvästi tuo hahmoon omia kokemuksiaan naisten megasaalistajana. Jack Warden esittää rahamiestä, mutta muut henkilöt ovat varsin vähävaraisia, proletaareja ainakin Beverly Hillsin kontekstissa. Eihän tässä varsinaista purevuutta ole, mutta pelkästään vaaleanpunaista Barbie- tai Hollywoodin perinnemusikaalien höttöä tämä ei ole.
Kun muutama vuosi sitten luin Biskindin erinomaisen Warren Beatty kirjan niin kirjan perusteella katsoin ja kolahti kovaa kaksi elokuvaa, Shampoo ja Kazanin Splendor in the Grass/Kuumetta veressa (1961). Beattyn tuotantometodi oli pitaa kaikki ohjat omassa hallussa 100% ihan kameran paikkaa myoten joten Ashby oli tassa melko nimellinen ohjaaja - kirja tuo esille myos taman elokuvan tuotantohistorian nippelitietoineen. Shampoossa on tietty 70-lukulainen nostaliatunnelma, esim. loppukohtauksessa. -Juha
VastaaPoista