Viscontin tulkinta vuodelta 1967 Albert Camus'n klassikkoromaanista L'Étranger on jäänyt aiemmin näkemättä. Se on yllättävää, kun Visconti on tunnustettu mestari ja leffakin osoittautui erinomaiseksi. Reginan esitys sattui lakkopäiväksi ja kävelykelikin oli lumisen raskas, mutta innokkaasti painelin paikalle. Algeriassa kuvattu, visuaalisesti oikein vakuuttava. Mastroianni ei ehkä ole paras valinta Meursaultiksi, mutta kyllä homma toimii. Yllättävänkin toiminnallinen tarina näin filosofisesta aiheesta. Anna Karina ehdottoman tyrmäävä tyttöystävänä. Tiheästi päädytään hikisissä tunnelmissa äidin hautajaisiin ja sitten rannalle henkirikokseen. En tykkää auringosta, joten Meursaultin esittämä motiivi tuntui uskottavalta. Oikeudenkäynti vie elokuvasta jälkipuoliskon, mutta sekin on toteutettu kuohkeasti. Ironinen ote lävistää koko leffan.
Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti