Vuonna 1988 tykkäsin ensi-iltakierroksella aika lailla tästä neonoirista. Johtui ehkä siitä, etten ollut nähnyt alkuperäistä vuoden 1950 D.O.A.:ta. Kyseessä on siis remake, mutta muutoksia aika lailla. Tapahtumat on siirretty Texasin pääkaupungin Austinin yliopistokampuksille ja musiikkiklubeille. Ohjaajat Morton ja Jankel olivatkin lähinnä musiikkivideoiden tekijöitä, joista ei ole sittemmin paljoa kuultu. Nyt nähtynä leffan visuaalinen kikkailu vaikuttaa rasittavalta, en myöskään tykkää Dennis Quaidin näyttelemisestä. Rakenteesta tulee mieleen D.O.A.:n ohella Chandler-leffa Murder My Sweet ja Charlotte Ramplingin kautta uudempi päivitys Farewell My Lovely. Tarinassa on muistumia Ross Macdonaldin romaaneista. Kaikki nämä ovat hienoja vaikutteita, mutta lopputulos ei silti saavuta samaa tasoa.
Ohjaajakaksikon tunnetuin (ja kuumin) tuotos on tietenkin vuoden 1993 Super Mario Bros. Ura loppui käytännössä siihen.
VastaaPoista