Berliinissä Shaw avauksessa, muuten tutut kokoonpanot. Keskikentällä vääntöä, Espanja piti palloa. Puolittaisia tilanteita syntyi, mutta ei yhtään kunnollista maalintekopaikkaa. Ottelu oikeastaan vasta alkoi tauon jälkeen. Espanjalle karmea takaisku, kun Rodri jouduttiin ottamaan vaihtoon loukkaantumisen takia, Zubimendi sisään. Mutta hyvä alku, Carvajal syötti, nyt 17-vuotias Yamal jatkoi, Williams sijoitti takanurkkaan. Nyt tempo nousi, tilanteita syntyi koko ajan. Olmo veti vähän ohi, samoin Williams. Tunnin kohdalla Southgate otti Kanen pois, Watkins sisään. Bellinghamilla kohtuupaikka, mutta ohi meni. 66. minuutilla Yamalilla avopaikka, Pickford torjui. 67. minuutilla Morata pois, Carvajal kapteeniksi, Oyarzabal sisään. Kolme minuuttia myöhemmin Mainoo pois, Palmer sisään. Kolme minuuttia lisää ja Bellinghamin syötöstä Palmer kiskoi pallon Espanjan verkkoon, tosin onnekkaasti kimmoke Zubimendista. Englanti ei kuitenkaan saanut otetta itselleen, Espanja jatkoi pallon pitämistä. Yamalilla oli taas maalintekopaikka. Ratkaisu sitten syntyi 86. minuutilla, Cucurella syötti luukulle ja Oyarzabal ohjasi sisään. Paitsio ei ollut kaukana, mutta Stones alempana. Englanti sai vielä hyvän myllytyksen, mutta Olmo pelasti päällä viivalta kentälle tulleen Toneyn puskun. Espanja voitti ansaitusti ja Timo Alasta siteeraten se on aina kesän onnellisin päivä, kun Englanti putoaa arvokisoista. Pari kertaa se on nyt tapahtunut vasta finaalissa, mutta taatusti tekee upean kipeää ylimielisille englantilaisille.
PS. Sattumoisin näin ottelun ratkaisijan Mikel Oyarzabalin pelaamista livenäkin viisi vuotta sitten Donostiassa. Kentällä silloin myös Saksa-ottelun ratkaisija Mikel Merino ja hyvän turnauksen pelannut Ranskan pakki Theo Hernández.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti