Zinc Craftbeer Festival 2024, 2. päivä

Kun aikaa rajoitetusti, niin palasin taksilla Bock's Cornerista keskustaan. Odotin taksia 12 minuuttia, joten voitto ajassa kävelyyn verrattuna noin 15 minuuttia. Laskua tuli 19,50€. Olisin kävellenkin ehtinyt junaan. Hain ensin hotellista festivaalilasin. Kahden päivän lipullakin piti siis kuljetella ja säilöä lasia yön yli.

Hyvä sää jatkui. Jengiä enemmän kuin perjantaina iltapäivällä, mutta löysin silti varjoisan istumapaikan jokaiselle oluelle. Aloituksena nyt Uumajasta Bryggverket Stoorn IPA, 8,5 %. Vaaleaa, sameaa, mehuisaa, herukkaista. Raikasta, tuoretta. Merenkurkun yli kuljetus näköjään toimii hyvin. Seuraavana Rockmill Phantasmania IPA, 6,5%, HBC586, Galaxy ja Nectaron. Kirkkaampi tiolitapaus GdańskIsta. Edelleen kuuluu vain ruotsia. Vähän ohut edellisen jälkeen, hedelmäisyyttä kyllä on. Ei jälkimakua. Ei virheitä, mutta vaisu. 

Anderson's Spruce And Justice IPL 8,0 %. Tarton panimolta ensimmäinen festariolut. Imperial-tason IPL siis. Kuusenkerkkiä, Chinookia ja Simcoeta. Käytännössä kirkasta. Olarin äskeisestä oluesta tuttu kerkkämaku hallitsee. Olen siedättynyt siihen, se on mainiota, pitäisi melkein lisätä Reinheitsgebotiin. Tanakka runko jaksaa kantaa sitä ja hedelmää, peruspihkaakin saadaan mukaan. Onpas hieno, ehkä paras Anderson'silta juomani. Raikkautta, tuoreutta ja juotavuutta riittää.

Sofia Electric 84 IPA, 8,4%, Citra, Idaho 7 ja Amarillo. Tarkoitus oli tässä kohtaa vetää Blackoutin barleywine, mutta sitä ei enää tänään ollutkaan. Paikkauksena etelämpää Balkania, vahvaa sumua Sofiasta. Pehmeää herukkaisuutta, ananasta ja mangoa, oikein puhtaasti. Erittäin hyvää. Tasapainoinen ja täyteläinen, heikko jälkimaku, mutta melkein kaikki kunnossa mukavasti.

Alvinne Cuvée Jonny Sour, 13,5%. Tynnyrikypstyksessä käytetty Marsalan, Banyulsin ja vermutin astioita. Tummaa, mausteinen ja puumainen tuoksu. Maussa kieli pyörii suussa, monipuolisia efektejä, happamuutta, tammea, hedelmää, yrttejä. Kuivaa on, hapanta, silti hyvä juotavuus. Alkoholi peittyy täysin. Jälkimaku on todella kuiva, vaikka normaalia katkeruutta tästä ei ehkä löydykään. Alvinnelta on takavuosina tullut juotua kovin vaihtelevan tason oluita, mutta Vaasassa kaksi tsekattua aivan superlatiivisia. Ei tätäkään varmaan puolta litraa vetäisi, mutta pienempinä annoksina kiehtovaa. Oikein sopiva olut hienon festarin päätteeksi. Siirryin ruokailun kautta Seinäjoen junaan.