Ruokailutauon jälkeen makea, vahva, tumma, siirappinen kymmenprosenttinen olut kulttipanimosta. Mausteinenkin, mutta ei korostetusti. Ehkä liian makea ja tahmea, asettunee jonnekin dubbelin ja quadrupelin välimaastoon. Kuivattu hedelmä ehkä miellyttävin osa-alue, mutta makeus heikentää nautintoa pahasti. Pieni maistiainen Nikulaisen Black Albertista tuntui huomattavasti miellyttävämmältä kuivemmassa savuisuudessaan. Helsinki, One Pint Pub, 23.3.2009.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti