Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
tiistai 28. elokuuta 2012
Atlético Madrid - Athletic Bilbao 4-0
Paulo Roberto Falcão oli 80-luvun alussa maailman parhaita jalkapalloilijoita, paljon parempi kuin jälkeenpäin kuuluisammat brasilialaiset maanmiehensä Zico ja Sócrates. 1986 syntyi Kolumbiassa poika, joka sai keskimmäisen nimensä mestarin mukaan: Radamel Falcao García Zárate. Pari vuotta sitten Porton riveissä Lontoossa en sentteriä ihmeemmin noteerannut, mutta nyt Atléticon hyökkäyksessä jälki on ollut La Ligassa tuhoisaa. Antti Muurisen ja HJK:n pelaajien lausuntojen mukaan Athletic oli viime viikolla Bilbaossa toiselta planeetalta, mutta Madridissa joukkue näytti pelkältä vastaantulijalta. Argentiinalaisen nilviäispelaaja Diego Simeonen valmentama Atlético iski oppi-isä Bielsan Athleticin köysiin heti alussa ja baskit eivät saaneet otetta missään vaiheessa. 20. minuutilla mieletön Falcao-soolo, rajaheiton jälkeen nosti läheltä maalivahtia pallon häkkiin. 10 minuuttia myöhemmin turkkilaisen Ardan tarjoilusta Falcao-pusku hieman yli. 42. minuutilla paitsiotilanteessa uruguaylaistoppari Godinin sokkokeskitys takatolpalle, Falcao viimeisteli kliinisesti. Toisen jakson alussa Athletic hieman ryhdistäytyi, mutta vain hetkellisesti. 58. minuutilla Atléticolle hieman kevyesti pilkku ja Falcao viimeisteli hattutemppunsa. Neljäskin osuma tunnin jälkeen hyvin lähellä, mutta Iraizozin onnistunut refleksitorjunta. Lopussa Atlético painosti herkeämättä, tolpat kolisivat ja Tiago veti ylänurkkaan loppunumerot. Kyyti on kylmää, Suomen ykkösjoukkue on valovuosia jäljessä tässä tyrmätystä joukkueesta, jonka ylivoimainen voittaja on todella kaukana La Ligan kärkiryhmistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti