maanantai 7. lokakuuta 2013

Seppo Rustanius: Kuninkaan punikit

Hämmentävän yksityiskohtainen uusi dokumentti Muurmannin legioonasta 1918-19. Tarkastelussa siis Suomen uskomattoman 1900-luvun historian yksi merkillisimmistä sivujuonteista. Vienan Karjalaan paenneet punaiset värvätään Murmanskin alueella Britannian armeijaan, vihollisinaan Etelä-Suomeen maihinnousseet saksalaiset, Karjalaan heimoaatteen nojalla hyökkäilevät valkosuomalaiset ja välillisesti Saksan kanssa erillisrauhan solmineet Venäjän bolševikit. Yllättävän paljon still-kuvia, hieman liikkuvaakin filmiä ja kaikkein hämmästyttävimmin suomalaisten legioonalaisten haastattelulausuntoja, taltioitu ehkä 1960-luvulla. Legioonan tukikohta oli Vienanmeren rannalla Knäsössä, nykyään lähes hävinnyt pikkukylä. Enimmillään 1500 miestä, 150 naista. Heimosoturien takaisinlyönti merkittävin taistelukosketus, vaikka suomalaisia harhaili Arkangelissa asti. Knäsössä näköjään pelattiin jopa jalkapalloa ja suomalaisen työväenliikkeen raittiusperinteiden mukaan yritettiin kieltäytyä brittiarmeijan klassisista rommiannoksistakin.

Saksan antauduttua marraskuussa 1918 legioonan ainoaksi viholliseksi jää paradoksaalisesti yllättävän sitkeiksi osoittautuvat bolševikit. Maaliskuussa 1919 Karhumäessä suomalaisia punikkeja on molemmin puolin rintamaa. Brittien taistelumotivaatio hiipuu ja syyskuussa suurin osa suomalaissotureista palautetaan Skotlannin kautta Helsingin edustalle Villingin saareen tutkintavankeuteen. Osa joutuu Tammisaaren keskitysleirille, 36 karkoitetaan lopulta 1920 Kanadaan väkijoukon laulaessa God Save the Kingiä Linnunlaulun kalliolta, surrealistista meininkiä. Ansiokas dokumentti tarttuu muutamaan legioonan yksilötarinaan, joista Oskari Tokoi on tietysti tunnetuin ja hän jääkin tässä hieman varjoon. Iivo Ahava vaikutti aluksi hieman etelämpänä ns. Karjalan Rykmentissä, joka haaveili itsenäisestä Karjalasta turhaan Versaillesin rauhankonferenssissa. Ahavan kohtalo on epäselvä, Rustanius arvelee brittien serbiliittolaisten tappaneen miehen 1919. Tampereen taistelun päällikön Verner Lehtimäen mutkikas tie päättyi 1938 NKVD:n teloitukseen Moskovassa. Tamperelaisnäyttelijä Aarne Orjatsalon suurin rooli oli Arkangelin brittiparaateissa, vaellus loppui New Yorkissa uudenvuodenpäivänä 1941. Tokoi sinnitteli Massachusettsissa lähes 90-vuotiaaksi 1963.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti