torstai 8. syyskuuta 2016

Douglas Sirk: There's Always Tomorrow

Orionin Sirk-sarjassa ennennäkemätön Ross Hunter -melodraama vuodelta 1955. Hieman yllättäen mustavalkoinen, pääosassa taas All I Desiren tapaan Barbara Stanwyck. Jos Magnificent Obsession oli hillittömintä Sirkiä, niin tässä kolmiodraamassa mennään kohtuullisen maltillisesti. Stanwyckin parina ironisesti vuoden 1944 supernoirissa Double Indemnityssa Barbaran armotta uunottama Fred MacMurray. Sirk huomioi näyttelijöiden menneisyyden, ensimmäisessä kohtauksessa molemmat ihastelevat kuinka mukava tavata taas pitkän tauon jälkeen. Hauskasti jatkuvaa sadetta pukkaavan Kalifornia-draaman noir-fiilistä kasvattaa MacMurrayn huippukiltti perheenäitivaimo Joan Bennett, siis monien Fritz Langin noirien femme fatale. 

Sirkin monien melodraamojen tapaan teini-ikäiset lapset ovat elämän varsinainen riesa, tässäkään juuri mitään ongelmallista tuskin tapahtuisi ilman jälkikasvun hysteeristä poukkoilua. Tällä kertaa Sirk ja Hunter ovat päässeet loppuratkaisussa onnistuneeseen kompromissiin, pinnallisen sovinnaisessa tuloksessa on kuitenkin traagista melankolista syvyyttä. Obsessionin revittelyn jälkeen Tomorrow tuntuu tietysti hieman kesyltä ja sukupuoliroolit ovat nykykatsannossa auttamattoman patriarkaalisia. Silti tässä on suvereenia hallittua otetta All I Desireen verrattuna, Sirk alkoi tietää täsmälleen mitä halusi ja pystyi sen myös toteuttamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti