sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

FC Porto - Boavista 2-0




Metrojuniin FC Porton Dragao-stadionille kaupungin derbyyn vaikea päästä. Kävin kahden junan oviaukossa, mutta jouduin perääntymään, kun japanilaiset junaanpuskijat puuttuivat. Hyvä tunnelma, moderni stadion, tupa lähes täynnä, vaikka kolea ilta, noin 45 000 paikalla. Ottelu alkoi vasta 20:30. Taisin ensi kertaa päästä tifo-kankaan alle, en nähnyt mitä se esitti. Ihanteellinen istumapaikka lähellä keskiviivaa, ostin lipun netistä alkuviikosta, 32 euroa. Stadionin katsomo pitkillä sivuilla melko loiva, ei läheskään samaa jyrkkyyttä kuin esim. Bernabeulla.
 
FC Porton miehistö ei ole parhaiden vuosien veroinen, mutta melkoisia tähtiä Sérgio Conceiçãon valmentavassa ryhmässä avauksessa maalivahti Iker Casillasista alkaen. Kapteenina mesikolainen Héctor Herrera ja oikeana pakkina Uruguayn veteraani Maxi Pereira. Hyökkäyspäässä selviä puutteita, sentterinä nyt Kamerunin Aboubakar. Kentän paras pelaaja ehkä keskikentän pohjalla pelannut Sérgio Oliveira, itselleni ennestään tuntematon suuruus. Boavistan avauksen miehet olivat minulle kaikki tuntemattomia.
 
FC Porton toppari Felipe teki maalin heti toisella minuutilla ja suurin jännite katosi pelistä saman tien. Varsin äänekkään katsomon se sai tietysti kunnon fiiliksiin koko ottelun ajaksi. Boavistalla varsin näppäriä pelaajia ja saivatkin tasapainoisen vastuksen aikaan, mutta maalitilanteiden luonti ei onnistunut. Homma näytti musertuvan pahasti kasaan, kun Boavistan pelaaja sai suoran punaisen 40 minuutilla varsin kevyen taklauksen jälkeen, näin tilanteen melko läheltä. Videotarkistuksen jälkeen tuomari muuttikin päätöksen keltaiseksi. Yleisö oli villiintyä raivosta, videotarkistusten hyvyydestä on vielä vaikea sanoa, ei tämäkään tilanne täysin vakuuttanut, vaikka ehkä oikein nyt menikin.
 
Yhden hyvän paikan Boavista sai 56. minuutilla, mutta loppu oli tiukkaa puolustamista. Kovin hyvätasoista peli ei ollut ja tunnin kohdalla lopullinen ratkaisu. Boavistan maalivahti Vagner teki karkean avausvirheen suoraan Herreralle, joka rankaisi välittömällä maalilla. 70. minuutilla sitten ottelun skaandaalimaisin tapaus. Epäselvästä tilanteesta tuomari antoi pilkun isäntäjoukkueelle ja Sergio Oliveira kävi tykittämässä sen verkkoon. Vasta sitten katsottiin videoita ja nyt tuomio kääntyi, maali hylättiin. Käsittääkseni pilkku meni sinänsä oikein, mutta siihen johtanut tilanne tulkittiin uudestaan toisin. Yleisö ei nyt meinannut pysyä paikoillaan, jos tilanne olisi ratkaissut tuloksen, varmaan olisi nähty rumaa jälkeä. Videotarkistus pitäisi ilman muuta tehdä nopeammin, tässä tapauksessa ilman muuta ennen rangaistuspotkua. Lopuksi tunteet ehtivät rauhoittua ja täydessä junassa nyt sujuvasti takaisin keskustaan. 

Katsoin nyt netistä Oliveiran rangaistuspotkun ja näköjään hylkäyksen syy olikin hänen suorituksensa. Miehen vasen tukijalka osuu ensin palloon ja laukaus oikealla vasta sen jälkeen, hän siis koskettaa palloa kahteen kertaan. Harvinainen tapaus ja tuomio tietysti oikea. Katsomossa se ei kielitaidottomalle selvinnyt ja ei sitä katsomon skriineiltäkään uudestaan näytetty. En uskaltanut kiihtyneiltä paikallisilta ruveta englanniksi kyselemäänkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti