sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Viskin Ystävien Seuran pikkujoulu 2018




Kaisaniemestä Punavuoreen on lyhyt kävelymatka, mutta Sonnisaari-session venähtämisen takia hyppäsimme Keskisarjan ja Nyforsin kanssa skuruun. Ajoitus onnistui erinomaisesti, Ahvenen edessä muutama innokas viskikonnossööri, mutta ovet avautuivat saman tien. Perinteiseen tyyliin taas  viskijuhlat, verryttelyoluena nyt Thornbridgen Bingen Fresh Hopped IPA, 7,4%. Todella kirkas, maltainen ja  täyteläinen. Hyvin hennosti hedelmää, melkein bockiksi voisi luulla. Kevyesti katkeroa, mutta toimi kohtuudella. 

Puheenjohtaja Veera Salo toivotti vieraat tervetulleiksi ja Diageon edustaja esitteli tällä kertaa teistingissä olevat viskit. Seuran ns. vahva mies Jarkko Nikkanen veti taas viskivisan, joka ei ollut edellisvuosista vaikeutunut, jos ei helpottunutkaan. Kinkkukiusausta taas, olen jo luopunut ehdottelemassa menun rukkaamista. Viskit olivat tällä kertaa hieman liian tavanomaisia ja tuttujakin. Lowlands-osastolta Glenkinchie 12v, kevyesti hedelmää, miksei vaniljaakin. Klassinen Cardhu alkaa olla jo liian pölyttynyt, en saanut siitä otetta oikein mistään, vaisumpi kuin Glenkinchie. Broran läheltä ponnistava Clynelish tuntemattomampi ja tässä olikin hieman potkua kirpeämmällä hedelmäisyydellä. Lopuksi sitten savunäyte Caol Ilan jättitislaamolta, pekonia ja päärynää. Hauska tapahtuma jälleen kerran, samoina toistuvat rituaalit tuovat rakennetta elämään, mutta ehkä jotain variaatiotakin vielä jatkossa nähdään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti