Hämmennyin, kun tämä elokuva olikin värillinen. Hailakoissa muistikuvissa se oli sotkeutunut aikaisempaan Martin Ritt & Paul Newman -teokseen Hud, joka on tyylikkäästi mustavalkoinen. Luin 12 vuotta sitten Elmore Leonardin romaanin, johon Hombre perustuu. En oikein innostunut. Olen kirjoittanut nähneeni elokuvan aikoja sitten. Nyt katsottuna elokuva ei kyllä tuntunut yhtään tutulta. Newman oli hyvä näyttelijä, mutta tuntuu tässä pääroolissa väkinäiseltä. Löysä rytmi ja Ritt ei tunnu millään saavan hommaa etenemään. Jännitettä ei synny. Peruswestern, mutta aineksia paljon parempaankin olisi.
Olen nahnyt elokuvan monta kertaa ja kirja on nyt hyllyssa uusintalukukierroksella. Elokuva on aikansa tuote, Ford-maisen westernin tilalle alkoi tulla psykologisia ja poliittisia tuulia. Erittain leppoisan ja haikean tunnelmallinen elokuva, eras mieli westerneistani. En voi katsoa Hombrea sunnuntaisin jos on muutama olut tullut otettua edellisina paivina, aiheuttaa aivan tajuttoman Sunday blues-fiiliksen.
VastaaPoista-Juha
Ehkä en ollut aivan terävimmilläni leffaa katsoessa, mutta ei tosiaan oikein kolahtanut.
VastaaPoista