Kello 16-21, 49€ ja olutta niin paljon kuin ehtii, tuttua Viron tyyliä. Hyvin vapaamuotoista meininkiä. Harhailin aikani keskellä festaria ennen kuin löysin paikan mistä festarilasin saa. Itse asiassa jouduin kysymään asiaa Salaman tiskiltä. Samalla huomasin, että itse Humalakodan ravintola on laajentunut aivan erilaisiin mittoihin sitten ensinäkemän.
Aloitus reippaasti Tartosta Andersonin Ozzy Hopburn TIPAlla, 10,0 %, Citra, Galaxy, Sabro. Vain lievästi sameaa. Sitrusta tuoksussa. Pehmeää, täyteläistä, mehuista, hakkaa kevyesti päivän aiemman Spartacusin. Kuivaakin, lievä katkera jälkimaku. Aivan loistavaa. Hiiumaa Piduline Märzen, 6,0 %. Hyvin maltainen, täyteläinen. Kuiva taas, nyt ei mainittavaa jälkimakua. Keilasta pieni toimija SNCO, K9 Kõu, rye ale, 7,0 %. Hyvin tummanruskeaa. Makea tuoksu. Leipäisyyttä, kuivempaa kuin tuoksu. Ihan ok tämäkin.
Sitten belgialainen Hoppug. Belse IPA, 8,0 %. Vaaleaa, hieman sameaa. Esterituoksua. Hurjasti hiilihappoa, hieman satulannahkaa. Ei oikein IPAn ominaisuuksia. Suomalaisia tuntui olevan paikalla, mutta tuttuja en huomannut. Poikkeuksena Janne Koskenniem, johon törmäsin tässä vaiheessa. Jengiä oli kohtuudella, mutta yleensä istumapaikankin löysi, ainakin ravintolan jostain nurkasta. Suurin osa asiakkaista ei tietenkään tehnyt muistiinpanoja, joten he seisoivat tiskien läheisyydessä. Viscosa Pacific Lager 5,1 %. Tuntematon virolainen toimija. Kirkas, neutraali tuoksu. Hedelmää on, vähän tukkoinen. Kuiva, mutta ei katkera. Tukkoisuus avautuu loppua kohti, ei tämä loppujen lopuksi huono ole.
Viljandi Söör Barleywine 11,5 %. Keskiruskeaa. Makeaa, toffeeta, karamelleja, ei toimi yhtään. Hedelmäisyyttä ja maltaisuutta puuttuu. Humalakodan oma Munga Mops Tripel, vain 7,5 %, kukkia ja yrttejä seassa. Puhdasta belgihiivan esteriä tuoksussa. Muuten jää melko vaisuksi. Sloveniasta Home Creatures Foxey Lady Tripel. Keltaista ja sameaa, hyvä vaahto. Fenolia ja mausteita tuoksussa. Pehmeää, hedelmäistä. Tyylikästä, hillittyä, ehkä koko festivaalin kovin. Andersonin aloitus kyllä kieltämättä kilpailee edelleen.
Itävallasta Bevog Aisla, tynnyrikypsytetty imperial stout, 15 %. Tynnyri kyllä tuntuu, pehmeää, viski lähes dominoi. Kuivana olut silti pysyy. Oikein maistuvaa ja miellyttävää kamaa. Hullhumal Doppelbock 8%. Punaruskeaa, makeaa, yllättävän ohutta, kuivuu onneksi. Pehmeää ja kuohkeaa, mutta ei jälkimakua. Puhdasta, mutta vaisua. Lopuksi Pōhjala Roggenwolf. Tynnyrin tammisuus tuoksuu. Viskiä ja sherryä kuivattujen hedelmien seassa. Oikein pehmeää, vahvaa ja vaikuttavaa. Maisteltavaa olisi ollut enemmänkin, mutta virta alkoi olla vähissä. Fiilis oli hieno koko ajan ja varsin harvinaisia oluita itselleni pääsi maistelemaan. Tallinna, Humalakoda, 25.10.2025.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti