Seitsemän tuntia junassa Kajaanista Pasilaan. Pendolino oli jäätynyt Mikkelissä ja minun juna tuli täyteen pakolaisista siitä. Kaikki eivät mahtuneet istumaan, käytävät täynnä seisovia asevelvollisia. Vessoihin jonoa koko ajan. Kävin vessassa Pasilan asemalla, perjantaina klo 21:45 asiakkaina persoonallista porukkaa. Kävelin sitten rivakasti raikkaassa ilmassa Konepajalle.
Uutuusgrowlerissa west coast IPAa, 7,2 %. Mukavasti 800 IBUa. Magnum, Bitter Gold, Ekuanot, Simcoe ja Citra. Valmistaja Olarin Panimo on vastuullisesti pahoinvointia rakentamassa. Lähes kirkas, vaaleanruskea. Nenä tukossa pakkaskävelystä, en yrittänyt nuuskia. Maussa pihkaa, mallasta, sitrusta ja katkeroa heti etupurennassa. Onhan tämä kova. Katkeruus kerää vain voimia ennen kuin vastentahtoisesti laskeutuu nielussa kohti sisäelimiä. Ei katkeruutta ole neljä kertaa enemmän kuin esim. 200 IBUn Hagström Back to Backissa, mutta massiivisesti kuitenkin. Olut vaikuttaa silti tasapainoiselta, jos näissä korkeuksissa sellaisesta voi puhua. Tarkoitan sellaista kahden pilvenpiirtäjän väliä matkaavan nuorallakävelijän tasapainoa. Se on herkkää, mutta Olari hoitaa homman. Selvästi uusi benchmark länsirannikon IPA -osastoon. Olarin Panimo Konepaja, 13.2.2026.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti