Jason Starr: Cold Caller

Cold Callerin kannen mukaan kyseessä on A White-Collar Noir. Todellakin, toimistoympäristöön sijoittuva moderni noir on amerikkalaisessa pulp-perinteessä hieman harvinaisempi tapaus. Jim Thompsonin (Killer Inside Me) jäljillä kuitenkin ollaan, vaikka Starrin esikoisen päähenkilö on entinen mainostoimiston vice-president, nyttemmin kuppaiseen Manhattanin puhelinmarkkinointilafkaan pudonnut klassinen luuseri. Tyttöystävä menestyy, mutta kaveria potkitaan päähän joka puolelta. Romaanin alku on lähes arkirealistinen, hulluus saapuu hiipien. Starr kiristää ruuvia todella taidokkaasti ja uittaa kuin varkain mukaan rasismi/rotumellakkateeman. Starrin teksti soljuu minä-muodossa kuin tunturipuro. Hell's Kitchenin ja Upper East Siden paikallisväriä löytyy, mutta ei ehkä niin paljon kuin odotin, painopiste on niin selvästi toimistomiljöön ja päähenkilön mielenliikkeiden kuvauksessa. Mustaa huumoria on riittävästi ja loppu on lähes kunnianosoitus James M. Cainille. Starrin cv:ssä näkyy olevan puhelinmarkkinointia.