Robert De Niro: The Good Shepherd

Varsin kunnianhimoinen vakoiluelokuva, jonka päähenkilön esikuvana selvästi CIA:n pitkäaikainen vastavakoilupäällikkö James Jesus Angleton. Sijoittuu pääosin toisen maailmansodan alun ja Sikojenlahden fiaskon väliin. Ensimmäisellä katselulla tämä oli kohtuullisen mielenkiintoinen, mutta toisintona heikkoudet korostuvat. Tai eivät ne varsinaisia heikkouksia ole, vain keskinkertaisuuksia. Elokuva on visuaalisesti tylsä, edes Washington DC:n miljööstä ei irtoa tehoja. Kerrontaratkaisut ovat tavanomaisia, näyttelijäsuoritukset melko apaattisia, intensiteetti keskitasoa. Käsikirjoituskin varsin yllätyksetön, vaikka inspiraationa on kai ollut Norman Mailerin Harlot's Ghost. De Niron kannattaisi varmaan pysytellä näyttelijänä, ohjauksena tämä on persoonatonta jälkeä. Säästeliäästi annosteltu väkivalta puraisee kuitenkin terävästi ja mukavasti Suomen passi esiintyy ratkaisukohtauksessa. Matt Damon tuntuu pääosaan liian nuorelta, mutta hyvin hän hahmottaa toimistopöytävakoojan arkisen toimenkuvan, varsinkin välähdykset työmatkabussista muiden palkkaorjien seassa ovat herkullisia. Pienenä goofina huomasin vastapuolen tiedustelupalvelua nimitettävän KGB:ksi vuonna 1953, sen nimen virasto sai vasta seuraavana vuonna.