Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
tiistai 6. syyskuuta 2011
Suomi - Hollanti 0-2
Viime syksynä Rotterdamissa merkillisessä ottelussa Hollanti tyytyi yhden maalin voittoon surkeasta Suomesta. Nyt asetelma muuttunut varsin voimakkaasti, mutta niukka voitto tyydytti jälleen van Marwijkia. Robben ja van der Vaart pois, MM-kisojen ryhmän ulkopuolelta mukaan tullut Pieters ja Strootman. Pasanen ja Pukki sisään, Raitala pois, Arkivuo nyt vasemmalla. Ring edelleen mukana Väyrysen paikalla. Suomi hermostunut, hirveä puolustusmoka jo ensimmäisellä minuutilla, mutta Hollanti ei vielä rankaissut. Muutama paikka syntyi, mutta vasta puolen tunnin kohdalla Sneijderin pitkä poikittaissyöttö oikealle yllätti Arkivuon, Strootman viimeisteli virtuoosimaisesti suoraan ilmasta. Suomi sai pientä otetta jakson lopussa, mutta ei syntynyt tilanteita. Sneijder ja Strootman hallitsivat suvereenisti keskikenttää, Strootman näytti jo kypsältä supertähdeltä. 58. minuutilla Hetemajn hyvästä syötöstä Hämäläinen pääsi läpi, ohitti Stelekenburgin, mutta Pieters pelasti viivalta. Heti perään Hetemaj otti punaisen omituisesta tilanteesta, balkanilainen opportunismi romahdutti Suomen mahdollisuudet. Loppu pelkkää pelailua, yliajalla varamies Elia rakensi toiselle de Jongille maalipaikan ja toinen kaappi. Heikkointensiteettinen ottelu, liian vähän panosta molemmilla. Satuin näkemään ottelun ensi kertaa HD-lähetyksenä, hyvältähän kuva näytti, mutta ei oleellista eroa 60-luvun mustavalkolähetyksiin, sisältö ratkaisee, ei tekniikka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti