Hollanti - Suomi 2-1

Suomi on mokannut kaikissa karsintakilpailuissa, mutta ei koskaan ennen näin nopeasti ja totaalisesti. Painajaismainen Moldova-nöyryytys romutti välittömästi haaveet lopputurnauksesta. En onneksi nähnyt peliä, mutta ilmeisesti häpeällinen tappio oli täysin ansaittu ja Suomen peli surkeampaa kuin koskaan ennen. Nyt pitäisi nopeasti päästä eroon Baxteristä ja suunnattava katse Brasilian MM-turnaukseen. Loput EM-karsintapelit on käytettävä vain ja ainoastaan MM-joukkueen luomiseen, Litmanen on otettava valmennuspuolelle, Hyypiälle ei ole käyttöä sielläkään.

De Kuip vain puolillaan, Suomi ei kiinnosta ja miksi kiinnostaisikaan. Hollannilta poissa lopettaneen van Bronckhorstin lisäksi Kuijt, Robben ja van Persie. Surkea aloitus Suomelta, hirveä painostus Hollannilla. Nätti Sneijder-oivallus van der Vaartin kulmassa, puolipitkä kulma, pallo Huntelaarin päähän, verkko heilui. Toinen Huntelaarin maali pilkulta, Heikkinen löi idioottimaisesti nyrkillä boksissa van Bommelia. Sitten yllättäen kulma Suomelle 18. minuutilla, Forssell täysin vapaana, voimapusku sisään. Suomi sai otetta, Hollanti tuli varovaiseksi, hidasti peliä. Suomen joukkuehan ei ole aivan onneton, ongelmat ovat henkisellä puolella, jota Baxter ei tunnu hallitsevan ollenkaan. Forssellille rakentui kolme paikkaa, joista yksi ns. varma. Forssellin terävyys ei vaan riitä. Myös Väyrysellä kaksi maalipaikkaa, mutta viimeistely ei onnistunut. Toinen jakso sekavaa peliä, Hollanti kesäterässä, van Marwijkin Hollanti kehtaa jäädyttää pelin jopa yhdenkin maalin johtoasemassa. Baxteriltä ääliövaihto tauolla, hyvin Forssellia ruokkinut Kasper Hämäläinen pois ja tilalle aina epäonnistunut Porokara. Van Nistelrooij tuli lopussa Huntelaarin tilalle, Litmanen ei pelannut. Se tavallinen tarina, näitä niukkoja tappioita suuria maita vastaan olen kiukkua niellen katsonut 70-luvulta alkaen.