tiistai 12. marraskuuta 2019

Bonehead Day Zero Mk2


Käväisin vielä Beer DeLuxen alakerran baarissa, jonka läpi vain kävelin eka iltana Melbournessa. Selvästi Melbournen keskustan paras moderni tarjonta täällä. Boneheadiltä mehukaljaa, panimo lähistöllä Kensingtonissa. 7,2 %, vain 16 IBU, 15 AUD schooner, kallista on. Hyvin samea, mehuinen, tuorekin, paksun täyteläinen. Kuiva, jopa hieman katkerakin takamatkalla, vaikka IBU-lukema ei sitä lupaa. Aika hyvä, hieman kuohkeampi saisi olla, raskaus tuntuu juotavuudesssa. Kokonaisuutena kuitenkin reissun parasta tasoa. Tässä oli loistava päätös Melbournen osuudelle reissusta. Melbourne, Beer DeLuxe Federation Square, 12.11.2019.

Holgate ESB, cask ale


Paluu ekaillan tunnelmiin ja Young & Jacksonin alakerran baariin, jossa nyt yllättäen tarjolla caskiakin. Holgaten tavaraa Victorian pohjoisosista, 5,0 %. Ei aivan kirkas.  Kohtuullisen pehmeä, maltainen ja pähkinäinen, hyvin kuiva, mutta ei katkeruutta. Australialaisilla on kyllä cask hallussa, mutta peräkärry tuntuu jäävän kytkemättä. Lämmetessä olut muuttuu liian karamelliseksi, mutta se ei enää paljoa häiritse. Melbourne, Young & Jackson, 12.11.2019.

Wayward Pilsner



Boilermakerkin lopulta aukeni, ikkunaton synkkä baari ostosalueella. Kohtuullinen tarjonta, hieman harkitsemattomasti päädyin pikaisesti pilsneriin Sydneystä, 4,2 %. Kirkas kultainen olut. Maltainen, mutta myös pahvinen. Kovasti tunkkainen, nyt meni 10 Australian dollaria hukkaan. Ei jälkimakua ollenkaan, ei mitään pilsin ominaisuuksia. Pitkä kapea tila, miellyttävämpi kuin Heartbreaker. Mutta Melbournessa asuessa lähtisin ilman muuta oluelle keskustan ulkopuolelle. Täältä selvästi puuttuu kunnon craft-baareja. Mahdollisesti en kaikkia saanut selville, mutta sekin nettiaikana epätodennäköistä. Beer DeLuxe ja Hopscotch selvästi parhaat. Melbourne, Boilermaker House, 12.11.2019.

Hop Nation Garage Beer Co Noche Blanca NEIPA


Heartbreaker sentään aukesi yllättäen luvattuun aikaan klo 15, pimeä baari Lonsdalen ja Russellin kulmassa. Ei ihmeellinen valikoima, mutta Hop Nationin kollaboa kuitenkin, tämä Garage ei Barcelonasta vaan Wellingtonin läheltä Uudesta-Seelannista. 7,4%, sameaa on todellakin. Hyvin mehuinen ja täyteläinen. Nyt on appelsiinimehun otetta, kuivaa ja lievä jälkimakukin. Lämmetessään tuntuu vähän karkealta, en loppupeleissä innostunut. Norjalaisen Haandin oluita baarissa tarjolla pullossa. Melbourne, Heartbreaker, 12.11.2019.

James Squire Hop Thief 10




Boilermaker kiinni, Heartbreaker auki vasta klo 15. Vaihtoehdot alkoi olla vähissä. Ajauduin James Squire -jättipanimon mukamas craft-baariin. Listalla esiintynyttä pilsneriä ei ollut saatavilla, päädyin pale aleen, 5,3 %, kirkas. Muistan juoneeni tämän panimon peruskuraa Melbournen lentokentällä 2006 Aucklandiin mennessä. Maltainen, tunkkainen, vähän katkeroa. Humalia kyllä on listattu, Sabro, Galaxy, Mosaic, Simcoe, mutta eivät tunnu missään. Aletaan olla craft-kuplan ulkopuolisessa Australiassa. Melbourne, The Crafty Squire, 12.11.2019.

Wolf of the Willows Homage IPA



Pieni seitsemän hanan craft-baari Elizabeth Streetin sivukujalla. Pelkkiä sohvaryhmiä istuimia. Kirkas olut, 6,0 %, perushedelmäinen, mallas ja karamelli myös esillä. Ehkä britti-IPA sovelias tyylisuunta. Katkeroa nokare, aika mitäänsanomaton kokonaisuus. Melbournen CBD:n kadut ruuhkaisia arkipäivänä, tulee Manhattan mieleen. Melbourne, Penny Blue, 12.11.2019. 

Stone & Wood Pacific Ale





Ulkoilmaravintola Yarran pohjoisrannan ja Flindersin Streetin aseman välisessä jokitörmässä. Ei kummoista tarjontaa, mutta pysähdyin silti. Kuten nimestä voi päätellä, olutta Tyynenmeren puolelta New South Walesista Byron Baysta, melko läheltä Queenslandia, 4,4 %. Hyvin samea, varsin sitruksinen, makua sentään on. Ohut runko kuitenkin, mallas ei pääse mukaan ollenkaan, ei jälkimakua. Melbourne, Arbory, 12.11.2019.

Feral Tusk


Tripla-IPA Baskervillesta Western Australiasta, reissun ensimmäinen oluthan oli saman panimon Hop Hog. 10,8 %, schooner 18 AUD. Hinta tosiaan täälläkin nousee alkoholin mukaan. Hieman samea, 60 IBUa tässäkin. Varmaan olisi saanut pienemmässäkin koossa, mutta nyt näin. Aika pehmeä näin vahvaksi, sitrusta on tanakasti, hieman pippurista mausteisuutta. Oluella netissä hyviä pisteitä, ei huono olekaan. Kuiva olut, karamellisuus vältetään hienosti. Katkeroilla aika ylivoimainen tehtävä tällaisessa soosissa, mutta muutama urhoollinen sieltä ui läpi. Lounastajia ilmaantuu, viereiset pilvenpiirtäjät varmaan täynnä toimistoja. Ei varsinaisesti haalarimiehiä, mutta ei pelkästään pukumiehiäkään. Niin kova länsituuli, että Yarra näyttää virtaavan väärään suuntaan. Ruskeaa vettä muuten joessa. Melbourne, Hopscotch, 12.11.2011. 

Urban Alley District IPA






Viimeinen päivä Melbournessa, käytännössä kaikki olutkohteet ovat olleet keskustasta kävelymatkan ulkopuolella, mutta raitiovaunut ja junat ovat kulkeneet kohtuullisesti. 7-8 kilometrin säteellä olevat shortlistaamani paikat kaikki nyt tsekattu. Kauempana olisi paljon mielenkiintoista, mutta ne jäävät nyt pois. Ajattelin viimeisen päivän pyöriä lopulta keskustassa, varmaan jotain täältäkin löytyy. Käväisin Immigration Museumissa vanhassa Customs Housessa. Mielenkiintoista kamaa, en tosin huomannut mainintoja suomalaisista. Setäni harkitsi vakavasti 1960-luvulla Australiaan muuttoa, mutta päätti sitten kuitenkin jäädä Puolangalle. Sää viilentynyt taas 10 astetta, kova tuuli jälleen.

Siirryin joen toiselle puolen, Hopscotch moderni olutbaari Yarran etelärantabulevardilla. Paljon hanoja, tilava baari, ei muita asiakkaita klo 11:45. Paikallinen IPA, vaikuttaa epämääräisesti panimon omalta, 6,1 %, 60 IBU. Pehmeän sitruksinen ja mäntyinen, west coast -tyyliä. Ilman erityisempää katkeruutta tosin. Toimi kohtuudella. Melbourne, Hopscotch, 12.11.2011.

maanantai 11. marraskuuta 2019

Mountain Goat Organic Steam Ale



Huomasin jo eka iltana Waterside Hotelin, vanha rakennus pilvenpiirtäjien puristuksessa. Näkyi hyvin sunnuntaina junallakin ohi mennessä. Vettä ei kyllä lähelläkään, olisiko Yarra-joki joskus ollut tässä kohti. Painuin nyt sisään, eilen olikin kiinni. Sisältä ikävä kyllä perusräkälähän tämä on. Löytyi kuitenkin Mountain Goatin luomuhöyryä, 4,5 %. Maltainen olut, kuiva, ohut, mutta ei pahvinen. Mountain Goatin panimo ei nyt mahtunut agendalle, mutta tässä hieman korviketta sille. Melbourne, Waterside Hotel, 11.11.2019.

Tooborac Gunslingers APA



Hotelliani lähestyessä bongasin Tooboracin olutta mainostavan baarin. Klassinen brittimeininki, nahkaa ja puuta, suoraan Westminsteristä voisi olla, Olut 4,8 %, perus-APAa tietenkin, kevyesti hedelmää, ei paljon muuta. Vetinen olut, ei jälkimakuakaan paljoa. Ihan kiva fiilis baarissa kuitenkin. Melbourne, Saint & Rogue, 11.11.2019. 

3 Ravens Galaxy Juicy NEIPA



Catfish pimeä viileä baari Fitzroyssa, juuri mitä kaipasin lyhyen raitiovaunusiirtymän jälkeen helteessä. Ennen siirtymää tsekkasin listallani jostain syystä olleen Bar Libertyn, joka osoittautui pelkäksi viinibaariksi. Catfishissä kahdeksan hanaa, Thornburystä Melbournen pohjoislähiöstä  korppi-NEIPAa, 6,0 %. Samea, hedelmäinen, kylmä ja vähän karkea. Sitrusta on hyvin, ananasta miksei myös, vähän katkeroakin, ihan kiva. Dylanin nyrkkeilybiisi Hurricane baarisoitossa. Melbourne, The Catfish, 11.11.2019. 

Hop Nation Seven Clouds



Beermash hipsteribaari, ei kovin miellyttävä. Kapea pimeä tila, enemmän oluita tölkeissä ja pulloissa kuin hanoissa. Tarjonta siis pettymys. Päädyin Hop Nationin tuotteeseen, yhteistyö Melbournen etelälaidan olutkaupan Grape & Grainin kanssa, siellä en nyt pääse käymään. 6,3 %, pelkästään Uuden-Seelannin humalia käytössä. Samea on, sitrusta kovasti, kuiva. Mallastakin tulee mukaan, ihan ok, ei paljoa katkeruutta. Vastapäätä oleva vietnamilaisravintola mainosti bia hoita, joten kävin huvin vuoksi kysymässä. Pullossa siis oli vietnamilaisia oluita, joten jatkoin matkaa. Vaikea löytää ruokapaikkaa maanantaina klo 16, Fixation Brewingin yhteistyökumppani Red Sparrow Pizzakin kiinni. Vedin lopulta fish & chipsit jossain geneerisessä paikassa. Melbourne, Beermash, 11.11.2019.

Bodriggy Cloud Town IIPA

Viimeisenä Bodriggynä imperial IPA, 8,3 %. Samea, hieman belgiesterinen tuoksu. Maku on hyvin hedelmäinen, mutta ei raikas, enemmän raskasta kypsää hedelmää, luumua ja ylikypsää kiiviä, Mallas jää sivuun, tämä on pelkkää hedelmää. Voisi jopa epäillä suoraa hedelmälisäystä. Kookospähkinän aromeja paikan brosyyrin mukaan, se ehkä selittää raskautta. Mutta siis aivan liikaa hedelmää, ei kunnon olutmaisuutta. Bodriggy näiden kokeilujen perusteella jää selvästi Stomping Groundin taakse. 13 olutta tarjolla, pari lageria ja muutama sour. Ehkä virhe pysähtyä täällä kolmelle oluelle, mutta ulkona paahtava helle ei houkutellut. Melbourne, Bodriggy Brewing, 11.11.2019. 

Bodriggy Auto LP IPA


Toisena Bodriggy-kokeiluna West Coast IPAa, 6,2 %, tämäkin aika samea. Herukkainen tuoksu, maku vähän ohut, liian kylmääkin. Sitrusta ja neulasia on, liikaa hiilihappoa. Kissanpissaa, kyllä tämä toimii. Katkeruutta ei tosin paljoa, mutta siihen on jo vähitellen alistunut. Bodriggy-session paras tuote. Melbourne, Bodriggy Brewing, 11.11.2019. 

Bodriggy Dayspring IPA





Toinen iso panimoravintola Collingwoodissa, alle kilometrin kävelysiirtymä Stomping Groundista. Kävin lauantaina tässä lähellä The Mill Brewerystä poistuessa, mutta silloin ei kapasiteettia jäljellä. 7,1 %, samea, sitruksinen, hieman hapan tuoksu. Maku hyvin mehuinen, paljon hiilihappoa, täyteläinen, ei happamuutta, ei ehkä belgifenolisuuttakaan, vaikka tuoksu sinnepäin viittasi. Ei kuitenkaan niin raikas kuin toivoisi. Tarkempia speksejä silmäillessä huomasin, että kyseessä on ruis-IPA ja vieläpä kveik-hiivalla pantu. Kveik-villitys on siis levinnyt Down Underiin asti, tähän ei suomalainen sahdin teollinen leivinhiiva pystynyt. Fankisuus siis tietysti kveikistä peräisin tässä oluessa. Suoraan sanottuna kveik ei paranna IPAn fleivoreja, jos se jollekin on ollut vielä epäselvää. Rakennustyömaan keskellä sinnittelevä panimo on ilmeisesti aiemmin tunnettu Carringbush Hotel -nimellä ja sijaitsee itse asiassa Abbotsfordissa. Melbournen kaupunginosien rajat itselle vielä haussa. Selvästikin Melbournen parhaat olutalueet ovat keskustasta itään ja pohjoiseen. Richmond, Abbotsford, Collingwood, Carlton, Brunswick. Fitzroy taitaa olla vielä seassa. Melbourne, Bodriggy Brewing, 11.11.2019. 

Stomping Ground Robert Double IPA

Kolmas Stomping, tupla-IPA, 8,9 %, taitaa olla reissun vahvin olut tähän mennessä. Ehkä verotus rankempaa vahvoissa oluissa Australiassa, koska yli kahdeksan prosentin oluet näyttävät harvinaisilta. Hieman samea, sitruksinen tuoksu, maku hieman karkeampi, pihkaa ja karviaismarjaa. Hyvä dokabiliteetti , hieman peräkärryäkin. Mallas tuntuu hienosti hedelmän ja marjaisuuden sivussa. Moniulotteisuutta löytyy, alussa tuntunut karkeus ei jatkossa tunnu. Melbourne, Stomping Ground Brewing, 11.11.2019.