sunnuntai 20. elokuuta 2017

Little City Imperial IPA

Vahva tupla-IPA, 9%. Diasetyylinen voinen toffeinen tuoksu. Sama jatkuu maussa, joka on todellakin ikävä tuttavuus DIPAssa. Makeaa karamellia myös, joten eihän tämä unohtumaton saavutus ole millään tavalla. Katkeroa kohtuudella ja alkoholi peittyy, mutta härski voi ei ole oluessa miellyttävää. Baarissa laulettiin syntymäpäivälaulua jollekin päivän sankarille, jollainen satuin olemaan itsekin, 55v tuli täyteen. Raleigh (NC), Little City, 19.8.2017.

Little City Mosaic Smash IPA


Vielä yksi panimoravintola tsekkaukseen Raleighissä, isohko tila, äänekäs musiikki häiritsee, koska se ei ole hyvää musiikkia.hyvää kamaa. IPAssa 5,5%. Mosaicista huolimatta herukkaa heikommin, mutta todella tuntuva katkeruus. Ehkä reissun raskain peräkärry. Periaatteessa siis hieno olut, mutta ei tämä silti kokonaisuutena vakuuttanut. Raleigh (NC), Little City, 19.8.2017.

Tobacco Road Clouds Honey IPA



Voimalaitoksen vanhoihin tiloihin on avautunut varsin äskettäin Raleighissa uusi panimoravintola Tobacco Road, joka ehkä teettää vielä oluensa muualla. Hyvin äänekäs sporttibaari, ei millään tavalla miellyttävä. Kokeilin Cloudin kanssa "yhteistyössä" tehtyä huna-IPAa, 6,8%. Varsin samea, mallasta, pähkinää, hieman makeutta. Pehmeää, mutta ei yllättäen hunajaa erityisemmin. Katkeruutta ripaus. Raleigh (NC), Tobacco Road, 19.8.2017.

Clouds Precipitation Pilsner

Illallisen kanssa Cloudsin pilsneriä, 5,2%. Kirkasta, ruohoa, viljaa, rapeutta löytyy etupurennassa, mutta takapurenta jää vajaaksi niin kuin kovin usein nykyään tapahtuu. Puhdaspiirteinen olut, mutta ei tarpeeksi omaperäinen tai laadukas. Raleigh (NC), Clouds, 19.8.2017.

Clouds Hop J.A.M. IPA


Raleighin ydinkeskustassa on useita panimoravintoloita, joista ensimmäisenä kokeiluun Clouds. Hyvin siisti paikka, ruokapainotusta. NEIPA, 6,3%, mutta arvoituksellisesti lähes kirkas. Hunajaisempaa vetoa taas, esim. Crank Armiin verrattuna. Pliisu, hedelmä ei tule esiin ja jälkimaku ei saavu koskaan. Raleigh (NC), Clouds, 19.8.2017.

Crank Arm Tandem DIPA

Toinen Crank Armin näyte tupla-IPA,  8,7% , 86 IBU. Ei alkoholia, sitrusta ja trooppista hedelmää puhtaasti, mutta hieman valjusti. Katkeroakin on, mutta paljon monimuotoisempaa kokonaisuutta olisi lupa odottaa.  Raleigh (NC), Crank Arm, 19.8.2017.

Crank Arm Unicycle Blood Oranges, cask ale






Richmondin jälkeen liikenne hiljeni ja varsin sujuvasti siirtymä ensi kertaa uuteen osavaltioon, North Carolinaan. Raleigh näytti paahtavassa helteessä alustavasti varsin kulahtaneelta pääkaupungilta, paikallisen Capitolin kupolikin vaisuhko. Paljon olutkohteita yhdelle illalle, tein strategisen valinnan vierailla vain paikallisissa panimobaareissa, vaikka ehkä parempaa olutta olisi löytynyt lukuisista laadukkaista baareista. 

Ensimmäisenä hotellista neljä korttelia etelään, Crank Armin panimobaariin. Mukava mutkaton taproom, kookas tilaratkaisu, hyvä meininki. Cask-oluessa 4,8%, 35 IBU, single hop Azacca,  samea. Appelsiini, tais iis veriappelsiini,  pinnassa, juuri muu ei erotu. Hieman kuivuutta, toimii hyvin helteessä. Ei ehkä objektiivisesti kovin onnistunut, mutta pitkän hikisen ajopäivän päälle tuntui erinomaiselta. Raleigh (NC), Crank Arm, 19.8.2017.

Strangeways Hop Howler IPA





Aikaeron takia tietysti tuli herättyä varsin aikaisin Falls Churchissä ja tien päälle ehdiittiin ennen kahdeksaa. Yllättävän pahaa ruuhkaa lauantaiaamuna  I-95:llä Fredericksburgin tienoilla, aikaa kului kolme tuntia päästä Richmondiin hillittömässä helteessä, pakko käyttää BMW:n onneksi kiinteää kattoa auringon estämiseksi. Hyvänä uutisena oli se, että päästiin lounaalle tiedustelemaani Capital Ale Houseen Richmondin länsipuolella. Hyvällä tietuurilla oltaisiin oltu tässä vaiheessa jo paljon kauempana, jossa tuskin mitään craft-olutta. 

Siisti iso ravintola Glen Allen -nimisen kylän läheisyydessä. Hillitön määrä hanaoluita, tiskin takana mainostettiin virginialaisen Strangewaysin tap takeoveria, joten ehkä panimon oluet tuoreita. Hop Howlerissa 6,8%, sitrusta ja mallasta aika tasapainoisesti. Katkerokin puraisee, aika hyvää olutta. Kokonaisuutena jää ehkä silti hieman valjuksi. Richmond (Glen Allen, VA), Capital Ale House Innsbrook, 19.8.2017.

lauantai 19. elokuuta 2017

Port City Integral IPA

Toinen uusi virginialainen IPA, 7%. Samea, vaalea väri , ei juuri tuoksua. Aika neutraali makukin, sitrusta ja katkeroa kevyesti. Liian mauton, vaikka kuiva katkeruus miellyttikin. Tämä oli aikamoinen pettymys, mutta tästä on hyvä jatkaa.  Falls Church (VA), Spacebar, 18.8.2017.

Heroic Aleworks Dr. Enigma IPA



Myrskyt taukosivat, edelleen kostea äärimmäisen lämmin sää pimenevässä Virginian illassa. Pieni avaruusbaari hotellia vastapäätä, kova tungos perjantai-illassa, mutta istumapaikat löytyi keittiön reunalta tiskiltä. Paikallinen IPA, 6,2%, maltainen, hieman hartsia. Hyvin katkeroa kuitenkin ja tasapainoa. Ehkä illan paras, vaikka Mad Fox tasalaatuinen olikin. Falls Church (VA), Spacebar, 18.8.2017.

Mad Fox Saison

Virginialaisessa saisonissa 6,4%, ei vaahtoa, tiukkaa lähes hapanta esteristä belgihiivavetoa. Hyvin kuiva hedelmäisyys, katkeroakin kohtuudella. Lievästi mausteita, hyvin puhdas taas. Erinomaista tasoa kauttaaltaan Mad Foxilta, varsinkin Suomen tasoon verrattuna. Silti Mad Fox ei ole pystynyt mitään ihmeellisempää mainetta keräämään USA:ssa, kilpailu ja taso on niin kovaa.  Falls Church (VA), Mad Fox, 18.8.2017.

Mad Fox Defender APA

Tulikuuma päivä huipentui ukkosmyrskyihin pohjoisessa Virginiassa ja kännykkääni yllättäen saapui hätätiedote flash floodeista. En hämmentynyt, vetäisin laatupizzaa naamaan ja huuhdoin sitä 5,4-prosenttisella APAlla. Hieman samea, pizzan mausteet painavat päälle. Simcoen sitrus puhtaana pinnalla, ei kuitenkaan tarpeeksi katkeroa.  Falls Church (VA), Mad Fox, 18.8.2017.

Mad Fox English Summer Ale, cask ale

Edelleen jenkit haluavat caskata oluita brittityyliin, ehkä ei aivan CAMRAn sääntöjen mukaan, mutta yritystä on arvostettava.  5,2%,  hunajaa tuoksussa, matkakumppanin mukaan poltetun mehiläisen aromia oluessa. Cask-käsittely ei brittitasoa, mutta pehmeyttä kyllä, hyvin puhdasta. Falls Church (VA), Mad Fox, 18.8.2017.

Mad Fox Orange Whip IPA



Washingtonin Dullesin kentältä avoauto alle tappohelteessä. Varauksen mukaisessa Camarossa oli niin mitätön tavaratila, että homma näytti toivottomalta. Autovuokraamo tarjosi BMW:n avomallia, jossa paremmin tilaa. Saksalaislaatu tuntui muutenkin luotettavammalta, joten paljoa ei tarvinnut pähkäillä paahtavassa helteessä. Viime vuosina Helsingissä ei ole tullut autoja ajeltua, mutta hyppäsin rutinoituneena USA-kuskina puikkoihin ja ohjastin vaunun Falls Churchin majoitusratkaisuun. 

Parin korttelin päähän Mad Foxin panimoravintolaan. Ollaan siis Virginiassa, jossa edellisenä viikonloppuna USA:n sisällissodan osapuolet ottivat yhteen perinteisin asentein. Vieressä näyttää olevan Lee Square, ehkä liittyy Robert E. Leehen, ehkä ei. Iso siisti panimoravintola, paljon syöjiä, söin itsekin. Aivan liian kuumaa istua terassilla, onneksi sisällä ilmastointi helpottaa oleskelua. Punainen makea olut, katkerutta kevyesti, mutta karamellisuus häiritsee tämän oluen kokonaisuutta. Falls Church (VA), Mad Fox, 18.8.2017.

Maisel Jeff's Bavarian Ale

Koneen vaihto Frankfurtissa, lentokenttä ei ole mitenkään tunnettu craftbeer-ystävällisyydestään, mutta jenkkilentojen lähtöportilla kohtuullinen Baijeri-baari Reingold. Löwenbräutä litran tuopeissa, yritin tilata Maiselilta Stefan's Indian Alea, mutta se oli tietysti loppunut. Lohdutukseksi 75 cl pullo baijeri-alea, 7,1%. Hieman vehnäolut-fiilistä, hedelmää löytyy, ei juuri katkeroa. Hieman kitkerää hedelmää, ei raikasta. Näissä oloissa mielenkiintoista, mutta ei muuten kannata kiinnittää huomiota. Frankfurt Flughafen, Reingold, 18.8.2017.

torstai 17. elokuuta 2017

Atom Mars Rye Wine


Hullista vahvaa tavaraa, 11%. Kuulemma hanaversio globaalilla yksinoikeudella Angleterressa. Hyvin punainen väri, hieman sherryinen tuoksu, paksua hedelmää, kuivaa puumaisuutta, ruis ei tunnu, perus-barleywine -fiilistä. Hieman liian hillitty maku, johon kohoaa alkoholia, katkeroakaan ei loppuliu'ussa mukana. Ei kyllä tavoita Mika Laitisen Raivaimen moniulotteisuutta. Angleterre, 16.8.2017.

Elland Road White Prussian, cask ale


Yorkshiresta kevyttä cask-kamaa, valkeassa preussilaisessa 3,9%. Hieman samea tämäkin, mallasta ja hedelmää tuoksussa. Sama kombo jatkuu maussa, hyvin täyteläisesti, hehe. Ehkä ei sentään, runko on ohkainen, mutta makua on reippaasti. Mallas yllättäen hallitseva ainesosa, vaikka hanakilvessä dry spicy fruit. Harmittavasti ei juuri katkeruutta, muutenhan tämä olisi lähes täydellinen olut, Elland on todella vakuuttava valmistaja. Herukkaisuuttakin kyllä löytyy, varsinkin lämpimämpänä. Angleterre, 16.8.2017.

Cool Head Better Hops Than Sorry


Tuusulasta uusi NEIPA, 7%. Ei kovin samea, hyvin hedelmäinen, mehuinenkin, mutta jotain kalkkisuutta hieman kerääntyy mukaan. Katkeruutta on, mutta kevyesti. Tykkään enemmän kuin Summer in Vermontista, mutta ei tämäkään täysosuma ole. Hedelmässä on jotain karvasta ylikypsää sivumakua. Angleterre, 16.8.2017.

Jean-Pierre Melville: Le Silence de la mer

Orionin Melville-sarja pyörähti hienosti käyntiin 1949 valmistuneella esikoispitkällä, jota en muista ennen nähneeni. Olen kyllä lukenut pohjalla olevan Vercorsin suomennetun romaanin. Muistikuvien perusteella tuntui aika uskolliselta sovitukselta. Miehitetyssä Ranskassa syksyllä 1941 sivistynyt saksalaisupseeri majoittuu iäkkäämmän ranskalaismiehen ja tämän sisarentyttären asuntoon. Varsin erilainen kuin Melvillen maineen luoneet myöhemmät rikoselokuvat. Suurin osa elokuvasta on upseerin monologia ja kertojaääntä asunnossa, jossa kotiväki vain mulkoilee tunkeilijaa. Pientä eloa tuovat upseerin muistikuvat menneisyydestä ja vierailusta Pariisiin. Periaatteessa lakoninen tyyli on jo kohdallaan, vaikka puhe täyttääkin elokuvan. Melvillenhän on usein väitetty saaneen vaikutteita Bressonilta, mutta mies itse totesi asian olevan päinvastoin. Ja todellakin, tyyli on jo tässä olemassa, mutta Bressonin 1940-luvun elokuvathan ovat perinteisempää kerrontaa. 

Orionissa esitettiin myös Melvillen varhaisempi 18-minuuttinen lyhytelokuva ikääntyneestä klovnista, 24 heures de la vie d'un clown. Realistinen sympaattinen pätkä, mutta ei vielä kovin persoonallinen.

Oskar Blues Fugli

Hedelmä-IPA suuren veden takaa, 5,8%. Ei ehkä Coloradosta, koska Oskar Bluesilla on monien muiden isohkojen läntisten pienpanimoiden tapaan sivuvalmistamo myös itärannikolla, tässä tapauksessa North Carolinan Brevardissa, lähellä ihmekaupunki Ashevilleä. Hedelmäinen karamellinen tuoksu, aika hillitty maku, sessiojuotavuustaso. Mallas varsin hyvin pinnassa ja kohtuullinen peräkärry. Ei huono, mutta keskellä tietä kuljetaan. Mosaicin aromeja pitäisi olla, mutta ei taida tämäkään olla enää tuoretta. Leijuva Lahna, 16.8.2017.

To Øl Tropical Rumble


Vain 4,3% tanskalaisessa sessio-"IPAssa". Kevyesti sour, marjainen olut, hyvin kuiva, ilman merkittävää jälkimakua. Lisätty mangoa, persikkaa ja passionia, tyypillinen nykyajan vitsauksiin jo laskettava hedelmäolut. Ølhus Stockholm, 16.8.2017.

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Hoffenheim - Liverpool 1-2

Hoffenheimin kyläjoukkueella Mestareiden Liigan karsintaottelu historian ensimmäinen europeli, Liverpoolille vastaavasti 364. kohtaaminen. Coutinho poissa siirtosuunnitelmien takia. Hoffenheimilla korkea prässi, aktiivista otetta. Hoffenheim sai pilkun 11. minuutilla, mutta Kramaricin veto heikko, Mignolet torjui helposti. Liverpoolin rutiini alkoi näkyä, 35. minuutilla vapaapotku 20 metristä keskeltä. 18-vuotias Trent Alexander-Arnold kiskoi muurin yli nautinnollisen tarkasti alanurkkaan. Saksalaiset eivät lamaantuneet, sentteri Sandro Wagner sai pallon tolppaankin. Raikasta pirteää peliä puolin ja toisin. 

Hoffeheimin entisellä pelaajalla Firminolla avopaikka heti toisen jakson alussa, mutta ei tulosta. Hoffenheim oli koko ajan hektisen innokas, mutta ei pystynyt luomaan kunnollisia tilanteita. Liverpoolilla parempia paikkoja, mm. Lovren puski useamman kerran terävästi. Hendersonin tilalle vaihdosta tullut Leedsin entinen pelaaja James Milner otti suoraan kapteenin nauhan ja teki sitten upean maalin kierteisellä vedolla takanurkkaan. Saattoi osua puolustajan rintaan ja tilannetta edelsi vapaapotku liikkuvaan palloon. 87. minuutilla Hoffenheim sai lopulta kavennuksen, pitkä syöttö Mark Uthille linjan taakse yllätti Liverpoolin puolustuksen. Yliajalla oli tasoituspaikkakin, mutta kyllähän Liverpoolin kokemus näkyi koko ajan.

HIMA-kotiolutmaistelutilaisuus


Elokuun trendinä on ollut kotiolutteistinkien pitäminen luonnon helmassa, silti urbaanisti. Viime viikollahan Level Eleven järjesti sessionsa Lenininpuistossa ja nyt oli vuorossa toinen helsinkiläinen yhteisö HIMA. Miljöönä oli nyt hillittyä arvokasta idylliä henkivä kerrostalon sisäpiha Vallilassa, lähes naapurikorttelissani. Ulkohuoneen Ilkka Sysilän kanssa oltiin jälleen kunniavieraina, tarjoilusta vastasivat HIMAn ohella kotiolutvalmistajat Hermannista, Punavuoresta, Vantaalta ja Keravalta. Toipa Level Elevenin Mikko pari samaa oluttakin kuin viime viikon sessiossa.

Homma potkaistiin käyntiin Eiran ja Punavuoren rajoilta ponnistavan Bonanza Brewingin Road House APAlla, 4,5%, klassiset Sysilän kiroamat jenkkihumalat Columbus, Citra, Cascade. Näyttää hyvältä, trooppista hedelmää, vähän hiilihappoa, ei katkeroa kovin paljoa. Ohuehkoksi jää, voisi olla hieman pyöreämmän pehmeä, mutta puhdas tämä oli.


Seuraavana pullotuspäivien nimipäiväsankareita suosivan HIMAn hefeweizen Nikodemo, 4,8%. Huikeat fenoliset aromit, purukumia ja makeahkoa banaania. Tämäkin aavistuksen kevytrunkoinen ja liian makea minun makuun, mutta ei mitään sivumakuja tässäkään. Heti perään Bonanzan oma vehnäolut El Hefe, 4,9%. Tässä oli huomattavasti enemmän hiilihappoa kuin Nikodemossa, selvästi kuivempi myös, oikein näppärä.



Pienenä kuriositeettina Level Elevenin 5,2-prosenttinen IPA, olikohan keiton numero 12. Ei enää tuoretta ja jokin kontaminaatio oli päässyt mukaan. Kuohui voimakkaasti pullosta, pienen maistiaisen perusteella intensiivistä kuivaa olutta, jossa jokin pohjaan palanut vivahde ei tuntunut hyvältä. HIMAn Virta Pale Ale oli käyty tekemässä Tampereella Brewcatsien kotilaitteistolla. 5,7%, hedelmän kuoria keitossa seassa. Kirkas ulkonäkö, herukkainen marjainen tuoksu. Ohuehko, mutta raikas. Ei katkeruutta, ei tosin hedelmätkään erityisemmin korostu.

Kegistä tarjoiltu Hermannissa tehty pale ale oli session toinen kuriositeetti. Käytössä ollut viiden litran Pico-laitteisto, jolla tehtyä olutta en muista ennen juoneeni. Käsittääkseni tässä systeemissä valmistajan kädet ovat sidotummat, raaka-aineet tulevat valmiina paketteina tms. Hyvin vaalea samea olut, 5,5%. Viljainen tuoksu, jatkuu maussakin. Liian vähän hiilihappoa, muutenkin hyvin ohut, hedelmäisyys häviävän laimeaa. Olut poikkesi selvästi muista, varmaankin prosessin takia.


Vantaalta Kaarlon Kaljakamarista pöytään iskeytyi White IPAa, 5,8%, 60 IBU, Citra, Simcoe, Centennial, valkopippuria ja korianteria. Hieman mausteinen belgihiivainen perustuntuma, mausteet eivät korostu. Vähän katkeroakin. Tämäkin oli puhdaspiirteinen suoritus. Keravan Kotipanimon edustaja ei itse päässyt paikalle, mutta olut oli toimitettu perille. Smash Mosaic IPA, 7,8%. Herukkaa, liian lämmin tarjoilulämpötila. Sinkkuhumalana siis Mosaic, hedelmäisyys monimuotoista, mutta myös parfyymin ja liuottimen vivahde. Jälkimmäinen oli selvästi häiritsevä sivumaku ja katkeruuskin jäi vajaan puoleiseksi. Esikuvana oli ollut BrewDogin IPA Is Dead -sarjan Mosaic-versio, jota en ole kokeillut.

Ennen kokeilemattomien oluiden viimeisenä HIMAn Sture IPA, 7,1%, Centennial, Chinook, Amarillo, laskennallisesti 180 IBU, jolla ei tietenkään merkitystä todellisen katkeruuden kanssa. Se olikin vaisua. Trooppista hedelmää hyvin, tosin lievän hartsisuuden leikkaamana. Pihkaa ja muutakin makua reippaasti ennen jälkimakua, mutta en täysin innostunut. Hyvän IPAn rima on nykyään aika korkealla ja tämä hieman tasapainoton olut ei sitä ylittänyt. Rima kuitenkin putosi, joten kyseessä ei mikään limbo.

Lopuksi vielä maisteltiin Level Elevenin tummia oluita, joita läsnäolijoista Ilkka ja Kaarlo itseni ohella ehtivät jo viime viikolla tsekata. Varsin samoilta maistuivat nytkin pienen hörpyn perusteella. Kokonaisuutena erinomainen tunnelma sessiossa, oluiden taso hyvää, kiitoksia järjestäjille ja oluiden tuottajille.