Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
torstai 31. tammikuuta 2013
Alpine Pure Hoppiness, panimon versio
Koska vehnä/hunaja/suklaaoluet eivät erityisemmin innostaneet, tartuin tilaisuuteen tsekata tämä tupla-IPA mahdollisimman lähellä valmistuspaikkaansa. Ehkä on syytä mainita, että tapaus on lähes ennenkuulumaton. Hyvillä olutalueilla liikkuessani saman oluen juominen kahdesti samalla reissulla on äärimmäisen harvinaista. En ole intohimoinen oluttikkaaja, mutta kieltämättä vietinomaisesti yritän koko ajan maistaa jotain uutta. Onkohan baarin letkuissa jotain häikkää? Ei tämäkään herkku maistu niin raikkaalta kuin Ritual Tavernissa. Jokin samanlainen nahkeus havaittavissa kuin Nelsonissa ja Duetissa. Tämä on harmittava takaisku ja jokseenkin yllättäväkin. Tai ehkä vika on vain omassa kitalaessa. Periaatteessa tässä on tälläkin kertaa kaikki kunnossa pihkan ja katkeron osalta, mutta Ritual Tavernin vasta-avatun tynnyrin herkullinen hedelmäisyys tuntuu kaukaiselta unelmalta. Erinomaista brittipainotteista musiikkia muuten baarissa, jengiäkin alkanut valua takaisin. Clashiä, Costelloa, Kinksiä, varhaista Stonesia, myös Tom Pettyä ja Talking Headsiä. Jokin kuvausryhmä palloili paikalla ottamassa still-kuvia hanakahvoista. Liittyi johonkin tv-ohjelmaan craft beeristä. Yritin pysytellä linssin katveessa. Alpine (San Diego), Alpine Beer, 30.1.2013.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti