Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
lauantai 23. maaliskuuta 2013
Mike Nichols: Charlie Wilson's War
Satiirinen elokuva teksasilaisesta kongressiedustajasta, joka järjesti rahoituksen Neuvostoliiton miehitystä vastaan taisteleville afgaanitalebaneille. Tosin 80-luvulla heitä kutsuttiin mujahideeneiksi. Tosin Ava-kanavan leffan tekstittäjä kutsui heitä muhajideeneiksi. Tositapahtumat taustalla ja tyylistä huolimatta tarina on jokseenkin uskottava. Wilsonin sovinismi ja alkoholismi tuodaan ehkä laimennetusti esille. Dialogia on paljon ja tarina ei ole aivan suoraviivainen, kun asehankintoja salataan israelilaisten ja egyptiläisten kautta. Veteraaniohjaaja Nichols ei ehkä omimmalla alueellaan ja kirjoittaja Sorkin lieneekin leffan varsinainen auteur. Taustalla varmaankin massiivinen romaani ja tiivistetty sovitus ei ole täysin tyydyttävän oloinen. Tom Hanks pääroolissa ei oikein vakuuta, mutta Philip Seymour Hoffman yksiselitteisen mahtava kreikkalaistaustaisena CIA-eksentrikkona. Särmikäs hahmo oli opiskellut turhaan suomea kolme vuotta, kun toimiston nilkit eivät lopulta päästä epädiplomaattista hahmoa luvatulle Helsingin residentin paikalle. Tilalle tulee Afganistanin pöytä. Afganistanin katastrofaaliset myöhemmät tapahtumat noteerataan lopussa lyhyesti, ehkä laajempi heijastelu olisi ollut tarpeellista. Elokuvaa ei ole esitetty Venäjällä, koska neuvostosotilaat kuvataan tässä brutaaleina tappajina. Kuten tunnettua, Venäjällä on täydellisesti käsittelemättä Neuvostoliiton perintö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti