Weihenstephaner Hoplosion, uusinta-arvio

En ole yleensä arvioinut blogiin samaa olutta uudempaan kertaan, mutta harvoinpa on tullut baijerilaiselta valmistajaltakaan "väärin juotu" -palautetta. Näin kävi heinäkuun alussa, kun maailman vanhin panimo otti yhteyttä Tampereella juodun Hoplosionin maltillisen varautuneisuuden johdosta. Panimo voi kyllä katsoa hieman peiliinkiin, kun on nimennyt oluensa humalaräjähdykseksi. Kyllä silloin paatunut hophead nostaa odotuksensa vastaavalle tasolle.

Asiallisen palautteen perusteella kyse on siis kuitenkin peruspullasta, jota on ravakammin katkeroitu. Tältä pohjalta on helpompi lähestyä olutta ja vaikutelma on kaikin tavoin myönteisempi. Tyylipuhtaalla esterihefellä siis lähdetään liikkeelle, mutta jälkimaussa on todella terävä katkeron puraisu. Niin terävä, että voisi jopa epäillä pientä eroa Tampereen Tuulensuun versioon, sitä juodessa olin nimittäin vielä aivan hyvissä voimissa. Tai sitten odotusarvoilla on todella suuri merkitys aistihavaintoihin. Erinomainen olut joka tapauksessa, patiokeliä riitti vielä Perämerelläkin tämän nauttimiseen. St. Michael, 14.8.2013.