En ole yleensä arvioinut blogiin samaa olutta uudempaan kertaan, mutta harvoinpa on tullut baijerilaiselta valmistajaltakaan "väärin juotu" -palautetta. Näin kävi heinäkuun alussa, kun maailman vanhin panimo otti yhteyttä Tampereella juodun Hoplosionin maltillisen varautuneisuuden johdosta. Panimo voi kyllä katsoa hieman peiliinkiin, kun on nimennyt oluensa humalaräjähdykseksi. Kyllä silloin paatunut hophead nostaa odotuksensa vastaavalle tasolle.
Asiallisen palautteen perusteella kyse on siis kuitenkin peruspullasta, jota on ravakammin katkeroitu. Tältä pohjalta on helpompi lähestyä olutta ja vaikutelma on kaikin tavoin myönteisempi. Tyylipuhtaalla esterihefellä siis lähdetään liikkeelle, mutta jälkimaussa on todella terävä katkeron puraisu. Niin terävä, että voisi jopa epäillä pientä eroa Tampereen Tuulensuun versioon, sitä juodessa olin nimittäin vielä aivan hyvissä voimissa. Tai sitten odotusarvoilla on todella suuri merkitys aistihavaintoihin. Erinomainen olut joka tapauksessa, patiokeliä riitti vielä Perämerelläkin tämän nauttimiseen. St. Michael, 14.8.2013.
keskiviikko 14. elokuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
En ole maistanut, mutta jano tuli kuvaa katsellessa...
Itse palautteen suhteen minulla ei ole osaa eikä arpaa, mutta nimestä tiedän sen verran, että tuote oli alunperin jenkkilään suunniteltu ja Weihenstephanerin markkinointiosasto päätti Hoplosion nimen olevan myyvä vaihtoehto. Samalla nimellä sitten myytiin muuallekin.
Lähetä kommentti