Pyynikki Simo

Tamperelaisen Pyynikin panimon alkuvaiheita voinee kuvata lähinnä surkuhupaisiksi. Kaikkiin käänteisiin en ole jaksanut perehtyä, mutta ilmeisesti kesäkuussa Tampereella panimon lähipiirissä toimivassa 101-baarissa juomani persoonallinen IPA ei ollutkaan panimon signeeraamaa tuotantoa. Jotkin panimon sidosryhmät on päästetty paneskelemaan omaan tahtiinsa ja lopputulokset ovat ilmeisesti asiakkaan omalla vastuulla. Tilanne vaikutti sen verran sekavalta, että Helsingin SOPP-festivaalilla jätin Pyynikin oluet kypsymään kaikessa rauhassa. Nyt tamperelaiselle mediapersoonalle nimetty Pyynikin vehnäolut oli ehtinyt jopa Perämeren peltomarkettiin, joten sama kai se on jatkaa panimoon tutustumista.

Vahvaa vaahtoa, sameaa, runsaasti hiilihappoa. Mausteista esterisyyttä, hiilihappoisuus maistuukin reippaasti. Jotain samaa savuisuutta kuin Tallipiha-IPAssakin, ehkä jonkinlaista talonmakua silti löytyy, vaikka organisaation roolitus on vielä kehittymässä. Raikkaampaa hedelmäisyyttä voisi toivoa, mutta suhteellisen puhdaspiirteinen tämä kuitenkin on. 4,5% on vehnäolueelle liian vähän, pelkästään runkoa tuhdistamalla voisi lopputulos olla jo hyvä. Katkeroa ei oikein havaittavissa, mutta sitä en odottanutkaan. Ostopaikka Oulu, Limingantullin Prisma.