Sant’Andrea Hey Ho! To Go!

Tallustelin kaikessa rauhassa futispelien tauolla lähibaariin oluelle ja jouduin keskelle tv-sarjan kuvauksia. Tällaistako tämä suurkaupunkielämä nyt sitten tulee olemaan? Baarimestari ei jaksanut muistaa sarjan nimeä, niitähän pyörii jaloissa koko ajan. Epämääräisesti tutun näköinen koomikkohahmo siinä räpläsi kännykkää vieressä, Myllyrinne? Hämmennyin niin, että osoitin ensimmäistä tiskillä huomaamani pulloa. Se osoittautui kalliiksi (12€) italo-IPAksi, osa kustannuksesta näytti menevän kaivon rakentamiseen Togossa. Ramones-tyyppinen nimi viittaa siis Länsi-Afrikkaan. Uusi panimotuttavuus BSA (Birrificio Sant' Andrea) Vercellistä, Torinon ja Milanon puolivälistä. 6,2%. Pehmeän hedelmäinen, ei raikkautta, keksiä, aika mukava katkeruus lopussa. Ehkä pullo-IPOjen kokeilua voisi alkaa rajoittamaan, pettymyksiksi ne tuntuvat niin väistämättä osoittautuvan. Maltainen Riekko, 30.6.2014.

MM2014-kahdeksannesfinaali: Ranska - Nigeria 2-0

Suhteellisen hyökkäävällä ryhmityksellä Deschamps lähti länsiafrikkalaisia vastaan. Kärjessä sekä Giroud että Benzema, taaempana aktiiviset Valbuena, Matuidi ja Pogba. Cabayekaan ei ole mikään puhdas rikkoja. Suhteellisen tasaista peliä, Nigerian Emenike teki maalinkin niukasta paitsiosta. Valbuenan syötöstä hieno Pogban volley, mutta kovat kisat pelannut Enyeama tarkkana taas. Toisen jakson alussa Ranska näytti omalaatuisesti hyytyvän, mutta Giroudin tilalle tullut Griezmann käänsi asetelmat. Kunnon painostusta Nigerian maalille, useita hyviä tilanteita, Enyeama torjui lähes kaiken, Moses viivalta Benzeman yrityksen ja poikkipuu Cabayen hienon laukauksen. 79. minuutilla lopulta Pogba pukkasi tyhjään häkkiin, kun Enyeama erehtyi kulmassa harhailemaan. Nigerian selkäranka murtui täysin, ei enää edes yritystä. Yliajalla vielä Valbuenan ja Griezmannin hämäämä Yobo ohjasi omiin. Nigeria ei kisoissa vakuuttanut, ei kunnolla järjestelmällistä pelaamista, yksilötkin aika keskinkertaisia. Ranskalta ei todellakaan näyttävä esitys, mutta riitti tällä kertaa, Seuraavassa (Saksa?) pelissä Deschamps voi lähteä taas aivan eri kulmasta.

Bruuveri Clarinet Marmalade IPA

Kampin onnikkapysäkin panimobaarin liitutaululla ja hanalätkässä uutuus-IPAn nimeksi oli kirjoitettu Clarinet Marmelade. Oletettavasti monsieur Sysilä on kuitenkin nimennyt oluensa jazz-klassikon mukaan, joten kirjoitusasu on Marmalade. Kyseessä ei siis marmelaadi-IPA, mutta intensiivistä sitrushedelmää samean keltaisesta oluesta löytyy. 7%, Cascade, Chinook, Columbus, Amarillo ja pikanttina vanhan maailman mausteena First Gold. Tuore, hyvin kuiva. Ehkä liian suoraviivainen, mutta katkeruus toimii täysillä. Hienoa, että Sysilän IPA-innostus ei osoita laantumisen merkkejä. Bruuveri, 30.6.2014.

MM2014-kahdeksannesfinaali: Costa Rica - Kreikka 1-1, 5-3 rpk.

Tunnusteleva alku, suoraviivaisia hyökkäysyrityksiä, ei organisoitua pallon hallintaa tai syöttöpeliä. Tasoero aikaisempiin kahdeksannesfinaaleihin jyrkkä. Salpingidisilla hyvä paikka pitkästä keskityksestä, mutta Navas torjui jalalla. 52. minuutilla Bryan (englanninkieliset etunimet näköjään yleistyneet latinalaisessa Amerikassa) Ruiz sijoitti löysän matalan kierrevedon alanurkkaan, kreikkalaiset suolapatsaina. Torosidisin käsivirhe jäi viheltämättä, mutta nyt tuomarivirhe ei vaikuttanut ratkaisevasti lopputulokseen. Heti perään Duartelle toinen varoitus ja Costa Rica joutui alivoimalle. Kreikka vaihtoi hyökkäävämpiä pelaajia sisään, mutta taito ei tuntunut riittävän. Olen aina yhtä hämmästynyt Gekasin nähdessäni, miten niin heikolla tekniikalla varustettu pelaaja pystyykin hankkimaan elantoaan näillä kentillä. Mies näyttääkin myöhäiskeski-ikäiseltä tavernan isännältä.

Mutta tietysti Kreikka tasoitti, laatikkohässäkästä Papastathopoulos survoi säärisuojalla Brazucan pömpeliin. Pilkkukisaan voitaisiin mennä suoraan ilman jatkoaikaa. Tälläkin kertaa tunnelma oli parhaimmillaankin odottava. Kreikalla ehkä enemmän otetta, Mitrogloun puskun Keylor Navas torjui reidellä. Kreikan valmentaja Santos hiiltyi lopussa, tuomari poisti miehen kentältä. Ehti kuitenkin valita pilkunvetäjät, Gekas tietysti mukaan. Costa Ricalta kaikki onnistuivat, Gekasin alkeellisen yrityksen Navas torjui. Costa Rican kovin jalkapallosaavutus. Vaikea nähdä Hollannin kaatuvan, mutta ei sitä enää jättiyllätyksenä voine pitää. 

MM2014-kahdeksannesfinaali: Hollanti - Meksiko 2-1

Hämmentävästi Janmaatin tilalla Paul Verhaegh, Meksiko joutui ottamaan pelikieltoisen Vazquezin tilalle veteraani Carlos Salcidon. De Jong loukkaantui jo 8. minuutilla, Daley Blind siirtyi pivoteksi. Hollannin pelinrakennus ei lähtenyt millään käyntiin ja puolustuksessa pahoja virheitä maalivahti Cillesseniä myöten. Meksiko näytti paljon paremmalta, muutama kohtuullinen tilannekin saatiin aikaan. Puolen tunnin kohdalla nähtiin cooling break, neljän minuutin juomatauko, Fortalezan keskipäivässä lämpöä +32 C.

Giovani Dos Santosin hieno alanurkkalaukaus vei Meksikon lähelle semifinaalia (Costa Rica tai Kreikka tuntuu pelkältä välipalalta neljännesfinaalissa), Blindin virhe. Van Gaal reagoi ja vasta nyt Hollanti alkoi aktiivisemmin hyökätä. Depay ei ihmeitä tehnyt, mutta myös Huntelaar tuli sisään Van Persien tilalle. Pallo saatiin pian tolppaan Ochoan kautta, Ochoalta reaktiotorjuntoja muutenkin. Tasoitus vasta 88. minuutilla, kulman jälkitilanne, Sneijderin puhdas potku. Yliajalla Robben ponnisti Marquezin jalasta ja tuomarivirhe ratkaisi taas pelin. Huntelaarilla kesti hermot, kova veto aivan tolpan juureen. Tuurilla siis Hollanti jatkoon ja kuvio näyttää helpolta semifinaaliin asti. Meksiko oli positiivinen, ei periaatteessa tehnyt mitään väärin, mutta ei tehnyt Chilekään, jalkapallo on tällaista.

Mika Rissanen & Juha Tahvanainen: Kuohuvaa historiaa

Sain Atena-kustantamolta ystävällisesti arvostelukappaleen tästä uutuusolutteoksesta ennen kuin ehdin toteuttaa jo syntyneen ostopäätöksen. Kyseessä on tarinakokoelma oluen vaikutuksesta Euroopan historian eri vaiheissa. Jokaisen tarinan jälkeen esitellään myös aiheeseen liittyvä olut. Rajaus on siis tehty Eurooppaan, joten johtava craft beer -maa USA jää tällä kertaa sivuun. Kun kyse on historiateoksesta, valinnat ovat muutenkin osuneet vakiintuneisiin valmistajiin pienpanimoiden kustannuksella. Siis Carlsberg mukana, Mikkeller ei. Ennakkokäsityksen perusteella odotin hilpeää anekdoottikokoelmaa, mutta kyseessä on pääosin asiallinen historiateos. Tyyli on välillä kepeä, esim. Lutherin olutmieltysten kuvauksessa, mutta toisaalta käsitellään synkkiä tapahtumaketjuja, kuten Sarajevska-panimon roolia Sarajevon piirityksessä.

Tarinat etenevät kronologisesti, lähtien varhaisen kristillisen kirkon ja oluen liitosta päätyen panimoiden jalkapallosponsorointiin. Jonkinlaisena punaisena lankana tuntuu alussa olevan oluen ja protestanttien yhteys verrattuna viiniä litkiviin katolilaisiin. Tämä ero ei ole kuitenkaan selvä ja tarinoiden skaala hajaantuukin muualle. Jalkapallo esiintyy oluen kanssa muuallakin, esim. ensimmäisen maailmansodan ensimmäisen joulun spontaanissa aselevossa pelattiin jalkapalloa oluenjuonnin ohessa. Mielenkiintoista tarinaa tulee esim. olutmies Gustav Stresemannista, joka Weimarin tasavallan ulkoministerinä yritti liennyttää Saksan ja Ranskan välejä jo kauan ennen EU-yhdentymistä. Tässä vaiheessa olisi houkutus vetää yhtäläisyyttä olueen ja demokratiaan, mutta Rissanen ja Tahvanainen rikkovat myyttiä absolutisti-Hitleristäkin, joka joi kevyttää tummaa olutta oluthuuruisten putsch-päivien jälkeenkin. Hitlerin hovihankkija Holzkirchner Oberbräu on muuten edelleen voimissaan.

Erittäin sujuvaa ja luontevaa tekstiä, kirjan lukee todella nopeasti. Lievä hajanaisuus ehkä vaivaa, esim. Peronin osuus italialaisessa sodanjälkeisessä talouskasvussa ei tunnu saumattomasti sopivan tähän yhteyteen. Välillä oluen rooli tarinassa on ohut, kuten Ringnes-panimon sponsorointi Nansenin naparetkillä. Kirjan rakenne muistuttaa hieman Eduardo Galeanon hienoa ja tiivistä futisteosta Jalkapallo valossa ja varjossa. Aivan samaan runolliseen loistoon Rissanen ja Tahvanainen eivät yllä, mutta teoksessa on samaa ominaislaatua kuin itse oluessakin. Rentoa, mutta syvällistä.

MM2014-kahdeksannesfinaali: Kolumbia - Uruguay 2-0

Pekerman otti Japania vastaan onnistuneen reservisentteri Jackson Martinezin avaukseen. Tabarezilta vähemmän inspiroitunut ratkaisu, Suarezin korvaajana kulahtanut Forlan, mutta eipä juuri vaihtoehtoja ole. Hidasvauhtinen alku, joukkueet selvästi tuntevat liian hyvin toisensa. Ei juuri tilanteitakaan ennen 28. minuuttia. Monacon kymppi James Rodriguez on ollut vakuuttava koko ajan, mutta nyt syntyi unelmamaali. Rinnalla pallo haltuun 20 metrissä, kääntölaukaus vasurilla ilmasta yläriman kautta häkkiin, kisojen kaunein. Rodriguez nousi samalla Neymarin, Messin ja Müllerin rinnalle maalitilaston kärkeen. 

Toisen jakson alussa Rodriguez meni maalitilaston kärkeen yksinään, hieno kuvio, Armeron keskityksen puski upeasti Cuadrado taaksepäin ja James viimeisteli turnauksen viidennen. Tabarez otti pois Forlanin, mutta ei olennaista muutosta. Luis Suarez oli kaikki kaikessa Uruguaylle, ilman häntä joukkueella ei ollut mitään mahdollisuuksia. Voi vain haaveilla kuinka hieno joukkue Kolumbia olisi Radamel Falcaon kanssa, nyt hyökkääjät Gutierrez ja Martinez todella vaisuja. Brasiliaa vastaan tulee olemaan todella vaikeaa ilman Falcaoa. Joukkue on periaatteessa Brasiliaa ylivoimaisesti parempi, mutta kotikenttäetu ja henkinen yliote on ratkaisevaa, en usko että Kolumbialla on mitään mahdollisuuksia Brasiliaa vastaan. Toivon tietysti täysin päinvastaista, mutta realismi on mitä on.

MM2014-kahdeksannesfinaali: Brasilia - Chile 1-1, rpk 3-2

Brasilia vaihtoi keskikentän rikkojaksi Paulinhon paikalle Fernandinhon. Tasaista aktiivista vääntöä, päästä päähän mentiin, mutta Brasilia lievästi niskan päällä. Chile superprässi ei nyt onnistunut aiempien pelien tapaan. Chilen Mena ja Silva ottivat varoitukset, poissa mahdollisessa neljännesfinaalissa. Brasilia sai maalin kulmasta, ehkä Jara ohjasi sisään, ehkä David Luiz osui. Chile tasoitti alkeellisesta Brasilian sivurajaheittomokasta, Alexis Sanchez viimeisteli. Chile oli pettymys toisella jaksolla, voimat eivät riittäneet. Tämä Brasilian joukkue on niin keskinkertainen, että nyt olisi ollut mahtava sauma nöyryyttää isäntiä. Neymar väsähti ja Oscar oli koko ajan pimennossa. Hulk oli isäntien paras, hieman kyseenalaisesti hylättiin maalikin käsivirheeksi. Jatkoajan lopulla Chilen Pinilla täräytti poikkipuuhun, sama mies mokasi ensimmäisenä pilkkukisassa. Paljon muitakin epäonnistumisia, ratkaisevasti Jara tempaisi tolppaan. Chile on hieno joukkue, mutta ei vieläkään tarpeeksi hyvä. Brasilia lähes kehno, mutta näinkin heikoilla esityksillä on maailmanmestaruuteen ylletty.

Suomenlinna Kaiku Pale Ale

Moderni baari Lahdessa, ensitutustuminen, fiksulta vaikuttaa. Vahvan hedelmäinen APA pullossa Suomenlinnalta, 4,5%. Tehty Kymijoki Beer Festivalille, pihkaa ja katkeroa on mukavasti. Humalakatkeruus lähes överiksi vedettynä, hienoa. Vehnä pyöreyttää, mukava olut. Lahti, Brygga, 28.6.2014.

Teerenpeli Ruisreiska

Häivyin festivaalialueelta, Teerenpelissä ei ihmeitä, mutta sentään jotain ruistavaraa, 4,7%. Maltainen perusolut. Tämä panimo tuntuu jämähtäneen totaalisti 90-luvulle, en muista vuosikausiin mitään mielenkiintoista tulleen vastaan. Tässäkin on makua minimaalisesti, varsinkaan katkeroa ei kerry jälkimakuun. Lahti, Teerenpeli, 28.6.2014.

Suuret Oluet, Pienet Panimot, Lahti, 28.6.2014

Aurinkoinen aamu Pasilan idyllisellä asemalla. Päätin hypätä Lahden junaan ja SOPP-festivaaliin. Helsinkiläistymisestäni huolimatta en ilmeisesti ole paikalla heinäkuussa Helsingin päätapahtumassa, joten päätin vilkaista ensimmäistä kertaa, miten homma toimii näppärästi nimetyn Vesijärven rannalla. Junayhteyksiä uhkaava lakko ja etukäteen tiedotetut varsin vähäiset uutuusoluet eivät nostaneet odotuksia pilviin.

Löntystelin asemalta hyvässä säässä satamaan täsmälleen avaamishetkellä. Aika hiljaista. Hyppäsin heti syvään päätyyn kuuluisan Kosoolan kotioluen kaupallisella versiolla. Siis Hiisi Pohjoisen Jättiläinen, barleywine, 11%. Kirkas tumman meripihkan väri, runsas vaahto. Pähkinää, hedelmää, karamellia, hieman lämmittävää alkoholia. Katkeruus korkeintaan keskitasoa, mutta tasapainoa löytyy. Bloggaajakollega Jaskakin ollut mallasmelaa hämmentämässä. Pääsin juttelemaan Olutriippuvaisena tunnetun Markku Kaarion kanssa, mutta haitarimusiikki terrorisoi heti alkuminuuteista lähtien.

Seuraavana Bruuveri Hudson Lake Pale Ale 4,7%. Sielua raastavasti Bix Beiderbecke oli päässyt loppumaan. Tämäkin varmaan jo aika iäkäs kegi. Hedelmää on, katkeruutta yllättävän paljon, mutta raikkaus häipynyt. Ohut runkohan tässä on joka tapauksessa.

Sitten Laitila Mississippi Beer 5%. California common -tyylinen höyryolut yhteistyössä mississippiläispanimon Yalobushan kanssa, liittyy myös Rauma Blues -tapahtumaan. Laitilahan aloitti ammoin toimintansa höyryoluilla, joten siinäkin mielessä perinteitä kunnioittaen edetään. Pihkaisen hedelmäinen, ehkä jopa vähän diasetyyliä, kermatoffeeta. Viljainenkin, katkeroa jonkin verran.

Hollolan Hirvi YlämaanHirvi, 7,7%. Hyvin makea tumma skottiolut. Karamellia, katkeruus hiipuu taka-alalle. Tankin vaihtoa odotellessa sain olutta tilattua enemmän, hieman harmi, koska tämä ei ole Hollolan parhaita, tai ainakaan tyyli ei minun mieleen. 

Bryggeri Helsinki Sorachi Lager 4,9%, riisillä jatkettu japanilaishumaloitu lager. Aika hämmentävää panimolta, joka alkuvaiheissaan on erikoistunut klassisten tyylien oikeaoppisiin toteutuksiin. Yllättävän mausteiselta tuntuu, ehkä humalista peräisin. Raikas, toimii kesäisessä säässä hienosti. Viljainen runko, katkeruus on kepeää, mitta jokin ruohoinen maisteisuus jatkuu jälkimaussakin. Yllättävän paljon paikalla tuntuu olevan ns. tavallisia ihmisiä, orimattilalaisia rypsiviljelijöitä tms. Melkoisen shokeeraava  kokemus urbaanille oululaiselle, fiilis kuin pudasjärveläisellä tanssilavalla.

Hiisi Game Brewery Rye Pale Ale 5,3%. Ruisale hieman samea, makeahko, trooppista hedelmää, kohtuullisen runsas katkeropuraisu, mutta ei Suarez-tasoa. Lämmetessä katkeruus lisääntyy hieman, on tämä aika kovaa, ehkä festivaalin kärkeä. 

Lammi Pöllövaari, 4,5% Sameaa vaaleaa olutta, mausteista katajafiilistä, makeaa, katkeruus kohtuullista. Ei huono, mutta mausteinen sivumaku ei ole miellyttävä. 

Bryggeri Helsinki Radio Pils 4,7%. Brittihumaloitu pils, suhteellisen hedelmäinen, tuoreen raikas, mukavaa katkeraa takapotkua. Jokin epämääräinen sivumaku tässäkin. Tykkään silti, humalaa on tarpeeksi.

Paul Newman: Sometimes a Great Notion

Metsurimelodraama Oregonista vuodelta 1970, sovitus Ken Keseyn romaanista. Ohjaaja itse vetää pääosan ja patriarkkana kovistelee Henry Fonda, juuri päästyään Sergio Leonen tappajaroolista. Tässäkin leffassa paljon western-vaikutteita, perheyrityksen ja ammattiyhdistysliikkeen kahnaus on otettu suoraan preerioiden valloitustarinoista. Myös melkoista macho-meininkiä, iki-suosikkini Lee Remick miniänä jää pahasti meuhkaamisessa varjoon. Hienoja maisemia ja lopussa syvää tragiikkaa, mutta aika ohueksi kokonaisuus silti jää. En tunne jälkibeatnikki Keseyn tekstejä, mutta lopun groteski anti-establishment-vinoilu lienee Keseyltä peräisin. Ajankohtaan tyypillinen hippikonfrontaatio esillä alkupuolella, mutta tämä vastakkainasettelu sulatellaan ennen loppukiemuroita. Newman kiskoo kovimmissa paikoissa Olympia-olutta useita purkkeja, myös Henry Weinhard -brändi hyvin esillä. Kantrahtava musiikki sopii aika mukavasti. John Mellencamp on levyttänyt Sometimes a Great Notion -nimisen kappaleen, mutta sillä ei taida olla yhteyttä tähän. Leffan edellisestä katsomisesta oli aika kauan, mutta todella hyvin tapahtumat olivat jääneet mieleen.

Uutta kantabaaria etsimässä: William K Annankatu

Jalkapallon MM-kisoissa kahden viikon ja 48 ottelun tiukan putken jälkeen välipäivä, joten lopulta voi viettää aikaa hieman pitempään helsinkiläisbaareissa. Annankadun William K oli 90-luvulla Helsinki-vierailujeni vakiokohteita. Jossain vaiheessa baari hieman laajeni ja viehätys väheni. Baari on edelleen voimissaan ja etuhuoneessa on säilynyt jotain samaa kuin Prahan Krusovice-baarissa 90-luvulla.  Tarjonta on arkipäiväistynyt, ei uutuuksia, mutta mukava oli taas käydä. Plevnan Severin hyvässä kunnossa. Ei kantabaariosastoa, mutta hieno pala suomalaista olutkulttuurihistoriaa.

Uutta kantabaaria etsimässä: Angleterre

Ensimmäinen helsinkiläisvierailu Kampin klassikkopubissa. Olen piipahtanut paikassa säännöllisesti 80-luvun lopulta lähtien. Sisustus ei ole paljoa muuttunut, tarjonta parantui 90-luvulla, mutta nyttemmin vakiintunut tavanomaiselle S-laatubaaritasolle. Cask ale täällä pääasiallinen viehätys, mutta nyt pumpuissa tuttua kamaa. Keginä modernimpaa brittitavaraa Bristolista, Moor Confidence 4,6%, bitteriä kai, aika mukavaa ja maukastakin, mutta kyllähän korkea hiilihappotaso tässä tyylisuunnassa hämmentää. Jenkkihumaloituna katkeroa on hieman normia enemmän, joten toimii hyvin. Angleterre on taas yksi etappi, jossa tulee varmaan käytyä säännöllisesti, mutta mitään syytä ryhtyä eksklusiiviseksi kanta-asiakkaaksi ei ole tässäkään tapauksessa.

Uutta kantabaaria etsimässä: Amsterdam

Ruoholahden toinen laatuolutbaari, tykkään tästä enemmän kuin sisarbaari Rotterdamista. Valoisa ja kohtuullisen kompakti, Benelux-kahvila -fiilistä, jotenkin tulee mieleen Amsterdamin Spui-aukion De Beiaard. Afterwork-jengiä, mutta sellaiseen kuulun itsekin. Kohtuullisen hyvä valikoima, mutta kantabaariksi sijainti on syrjäinen. Olen tosin luopumassa kantabaariajattelusta Helsingissä. Olutharrastajan kohtalo selvästikin tässä kaupungissa on kiertää tasaisesti baarista toiseen. Ainakin nykyisellä harrastusprofiililla. Litmasen Ajax-paita baarin katossa näyttää kyllä jo aika pölyiseltä. Oluena ruotsalainen Omnipollo Mazarin, hanaversio. Hieman hapan, pihkaisen kissanpissainen, ei varmaan tuoreimmillaan. Hedelmää, mutta ylikypsästi, katkeroakin on, mutta tosiaan päässyt hieman väljähtymään.

Uutta kantabaaria etsimässä: One Pint

Päädyin ensi kertaa pyöräilemään entistä satamarataa, ns. Baanaa pitkin. Mikä mahtava express-väylä Alppilasta suoraan One Pintiin. Ensi vierailu nyt helsinkiläisenä tässä legendaarisessa olutbaarissa, hävettävää kyllä. Paikka on entisellään, mutta tarjonta ehkä tavallista virkeämpää ja mukava terassi kanavan rannalla brittipubtyyliin. Weird Beard K*ntish Town Beard, 5,7%. american wheat ale. Pehmeän hedelmäinen, hyvä katkeruus, tasapainoa. BrewDog-yhteistyöolut käsittääkseni. Hanassa myös Ruosniemen Piirimyyjää ja pullokaapissa monenlaista mielenkiintoista. Kovat hinnat täälläkin, 9,50, mutta laatu ei ole halpaa. Ei varmaankaan uusi kantabaarini, mutta säännöllinen vierailukohde totta kai.

MM2014, lohkojen G ja H loppuratkaisut

Saksalaisilla omituinen violetti vierasasu Klinsmannin joukkuetta vastaan. Löw otti tapahtuman kunniaksi vuoden 2006 Klinsmann-sankarit Schweinsteigerin ja Podolskin kentälle, Götze ja Khedira pois. Palloa pidettiin, tilanteita syntyi, mutta viimeistely ontui kovassa Recifen sateessa. Huvittavimmassa episodissa tuomari Irmatov taklasi lihaskimppu Jonesia, joka kaatui reporankana kanveesiin. USA sai vähitellen otetta, Saksa vaihtoi cruise controliin. Klose pelasi toisen puoliajan, kulman jälkitilanteesta 55. minuutilla Thomas Müller veti hienosti sisäsyrjällä takanurkkaan. Neljäs maali, Neymarin ja Messin rinnalle. Se oli Müllerin yhdeksäs MM-maali, ikää 24. Loppu löysää pelailua, USA:kin meni jatkoon tällä tuloksella.

Portugali onnistui lyömään Ghanan merkityksettömässä ottelussa 2-1. Ghanalla hyvä joukkue, vaikka joutuivat pelaamaan kai tämän pelin taskut käteistä täynnä. Bonusrahoista riideltiin loppuun asti ja presidentti lennätti paalua käteisenä paikalle.  Asamoah Gyan teki taas maalin, Ghana olisi selvästi ansainnut jatkopaikan pikemmin kuin USA, ainakin Saksa-otteluiden perusteella. Voittomaalin teki Cristiano Ronaldo karmeasta afrikkalaismokasta, mutta pääasiassa maailman ykköspelaaja tuntui näissä kisoissa keskittyneen kampauksen muotoiluun. 

Capello otti kärkeen sekä Kokorinin että Kerzhakovin, mutta Dzagojev taas penkillä. Halilhodzicin taktiikka etukäteen arvoitus, loppujen lopuksi se oli tasapainoinen hybridi Belgia-matsin kilpikonnapuolustuksesta ja Korea-pelin all-out -hyökkäyksestä.  Heti alussa puolustus kuitenkin petti, Kokorin pääsi puskemaan hallitun maalin. Curitibassa varsin heikkotasoinen kenttä. Algeria sai hyvin otetta, mutta terävyys puuttui. Venäjällä heikkoa taitoa saada lisämaaleja hyvin rakennetuista paikoista. Ratkaisumaali Algerialle tunnin kohdalla, Kozlovin virheestä vapaapotku, Slimani puski päällä korkealta, surkeasti ulostullut Akinfejev ei yltänyt käsillä samalle tasolle. Ennen maalia Akinfejevin kasvoilla näkyi heijastuksia, ilmeisesti lasereista, mutta ilmeiden perusteella ne eivät häirinneet pelaamista. Capello otti Dzagojevin mukaan hädän hetkellä, mutta totutusti venäläisten henkinen kantti tiukassa paikassa ei kestänyt, ei todellisia maalintekomahdollisuuksia ja seuraavien kisojen isännät (?) ulkona. 

Belgia voitti B-miehillä ja vajaalukuisena Etelä-Korean. Aasialle täydellinen mahalasku kisoissa, maanosan kiintiö pitäisi varmaan pudottaa yhteen. Belgian peli tuskin rullasi nytkään erityisen hyvin, mutta puhtaalla pelillä 16:n joukkoon.

MM2014, lohkojen F ja E loppuratkaisut

Melkoisen merkityksettömässä ottelussa Argentiina otti vastaan Nigerian, molemmilla lähes varma jatkopaikka. Avonaista peliä, kaksi maalia jo neljän minuutin sisällä. Messi niittasi Di Marian tolppa-reboundin ja heti perään Ahmed Musa kuittasi etukulmasta. Argentiina ei minusta vakuuttanut vieläkään, varsinkin kärjessä Aguero ja Higuain avuttomia. Messi onnistui toisenkin kerran, vapaapotku kaukaa sisään. Messi ja Neymar siis nyt maalikuninkuusskaban keulilla. Musakin iski toisen, mutta Argentiinan laitapakki Rojo viimeisteli voittomaalin kulmasta polvella. Nigeria pelasi parhaan pelinsä ja menee Ranskaa vastaan, mutta ei esitys vieläkään innostanut. Argentiina pelaa omituisesti käsijarru päällä koko ajan. Monissa turnauksissa mestari on vasta pudotuspelivaiheessa kääntänyt isomman vaihteen päälle, ehkä Argentiinallekin niin käy. Toisaalta en kyllä oikein usko Sabellan kykyihin, mies näyttää aivan liian epävarmalta. Vaikka peli ei kulkisikaan, niin Mourinhon tyyliin pitäisi näyttää coolilta koko ajan.

Bosnia-Hertsegovina menetti mahdollisuutensa jo edellisessä pelissä, mutta survoi silti umpisurkean Iranin maanrakoon jumbofinaalissa. 

Deschamps vaihtoi tuoreita voimia kentälle, mutta silti puolivaloilla pelaamista. Ecuador oli pelkkä vastaantulija. Tauon jälkeen Griezmann sai pallon tolppaan ja Ecuadorin yritykset kaatuivat taas turnauksen yhteen tuomarivirheeseen. Antonio Valencialle suora punainen, vaikka osui (ensin) palloon. Ehkä tuomarien tulkintaohjeistukset ovat muuttuneet, mutta minun tuntemassa jalkapallossa olisi ollut keltaisen paikka. Jonkin verran tilanteita tämänkin jälkeen, mutta ei maaleja.

Sveitsi varmisti kakkospaikan selvällä 3-0 -voitolla Hondurasista. Varmaankin olisi kannattanut katsoa tämä peli Ranska-ottelun asemasta. Bayernin penkkimies Shaqiri teki tyylillä hattutempun.

Thornbridge Parma Porter

Taas uutta tarjontaa Derbyshirestä, porterissa vahvuutta 6%. Hyvin makea karamellinen tuoksu. Maku noudattaa samaa linjaa, merkillinen makea makeisolut. Paahteisuus puuttuu, jonkinlaista hedelmää löytyy, mutta karamelli peittää senkin nopeasti. Hämmentävää. Parma Violet on kai tunnettu karamellisysteemi Englannissa, ilmeisesti sitä sotkettu sekaan. Okei, varmaan tuntunut hyvältä idealta, mutta lopputulos on pelkästään hirveä. Kitty's, 25.6.2014. 

Uutta kantabaaria etsimässä: Passio

Savonlinnalaisella Huvila-panimolla on Helsingissä uusi dedikoitu jakelupiste, jonka pääsin lopulta tsekkaamaan. Kesän kotimaiseen teemaan hyvin soveltuen löysin paikasta saisonia, siis Huvila Saison, 6%. Aika samea, rumahkon ruskea, ei vaahtoa. Varsin hapan ensivaikutelma, hedelmäinen myös, mutta aika karkea kokonaisfiilis. Katkeruutta löytyy, mutta pehmeämmäksi saison pitäisi vääntää. Ei tästä taida kantabaariakaan tulla, kyseessä lähinnä moderni ruokaravintola, jossa muutama jakkara tiskillä. Hanoissa ei mitään tunnisteita, tarjolla olevien oluiden identiteetit oli kysyttävä tarjoilijalta. Pöydät lähes täynnä heti aukeamisajan jälkeen, joten ilmeisen suosittu paikka. Ruuatkin tuoksuivat hyvältä, harmi että olut ei oikein vakuuttanut. Passio, 25.6.2014.

Mikkeller Prairie American Style

Mikkeller tviittasi tänään, että Suomeen ei enää oluita viedä. Ilmeisesti maahantuoja Moestue & Cask ei ole tanskalaisihmettä miellyttänyt. Varmaan uusi edustaja löytyy, mutta jakelukatkos lienee selviö. Pitää tsekkailla siis nopeasti jo kentällä olevaa kamaa. Nyt lasiin kollaboraatio-olut oklahomalaisen mustalaisvertaispanijan kanssa, äärimmäisen sitruksinen tuoksu, 7,5%. Maussa ehkä trooppisempaa vetoa. Hyvä makeahko raikas hedelmärunko, mutta katkeruus jää heikommaksi. Tuoreus plussaa, mutta liian ohut katkeruuspuraisu. Ilmeisesti Brettaakin mukana, mutta happamuus oli ehtinyt häipyä tästä näytteestä. Hanalätkää en Black Doorissa huomannut, mutta siinä mahdollisesti varioitu Springsteenin Born in the USA -levyn kansikuvaa. Black Door, 25.6.2014.

Köstritzer Kellerbier

Itä-Saksasta suodattamatonta lageria kuuluisalta schwarzbier-valmistajalta. Suhteellisen kirkas, pehmeää viljaa, täyteläinen mallasrunko ja katkeruus leviää kapeana, mutta pitkäkestoisesti. 5,4%, oikein hienoa kaikin puolin. Ilmeisesti Suomen ensi-iltapäivä tälle oluelle, ainakin hanaversiona. Black Door, 25.6.2014.

MM2014, lohkojen D ja C loppuratkaisut

Prandelli muutti taktista ryhmitystä reippaasti Uruguay-peliin. Kolme topparia, Darmian ja Di Sciglio wingbackeinä, kaksi kärkeä, Immobile Balotellin rinnalla. Pirlo kymppipaikalla, luova Verratti alempana Marchision vieressä. Käytännön toteutus oli sitten tylsempää, homma pysähtyi kyttäilyksi. Uruguay pelasi samalla tavalla kuin Englantia vastaan, mutta tilanteita ei syntynyt. Balotelli otti idioottivaroituksen, olisi jäänyt mahdollisesta jatkopelistä pois. Prandelli otti Balotellin pois tauolla, peli jatkui hyvin rikkonaisena. Meksikolaistuomari sitten antoi Marchisiolle suoran punaisen tilanteesta, jossa keltainen olisi riittänyt. Prandelli sotkeutui omiin kuvioihinsa, ei kannata muita selitellä, olisi pitänyt tehdä pari maalia ennen tätä. Suarez sitten perinteisesti puri Chielliniä, joka yritti poistaa mieheltä hampaat kyynärpäällä. Tuomari ei reagoinut. Kulmapotkusta Godin rynni selällä Riihilahti-tyylisen ratkaisumaalin. Tiheää peliä loppuun asti, mutta Italia juuttui omaa tyhmyyttään alkulohkoon.

Costa Rica otti lohkovoiton maalittomalla tasapelillä Englantia vastaan, Hodgson peluutti vaihtomiehiä. 

Norsunluurannikko otti lopulta Drogban avaukseen. Muutenkin aika aktiivista otetta, jopa Kreikalta, Holebas sai pallon poikkipuuhun alkuvaiheessa. Yllättävästi Samaras riisti pallon 42. minuutilla ja vaihtomies Samaris vei Kreikan sensaatiomaisesti johtoon. Kreikka joutui vaihtamaan maalivahdin, mieleen tuli karvaita muistoja EM-katastrofista 2004. Tämänkertainen Kreikka on ehkä heikompi, mutta silti positiivisempi. Eläkeikäinen veteraani Karagounis kiskoi myös ylärimaan ja mahdollinen voitto alkoi tuntua ansaitulta. Elefantit tulivat kuitenkin tasoihin hienolla kuviolla, Gervinhon syötöstä vaihtomies Bony tasoitti. Vielä Torosidis sai tolppaan, mutta Norsunluurannikko näytti menevän jatkoon. Sitten yliajalla tuomarivirhe, Kreikalle pilkku Samarasin kompastumisesta. Celticin mies rankaisi itse, mutta toivottavasti Kreikka pysähtyy seuraavassa vaiheessa.

Kolumbia leikitteli vaihtomiehillä Japania vastaan, Aasian kontribuutio näihin kisoihin on ollut varsin rajallista. James Rodriguezin maali erityisen näppärä.

Rousal Amber Ale

Italian shokkiputoamisjärkytystä on sulateltava oluen parissa. Etelärannikon pikkupanimolta uutuusmaistelu, asianmukaisen merenpihkainen väri. Tuoksussa pähkinää ja kypsää hedelmää. Maussa samaa fiilistä, myös havuista pihkaa. 4,6%, suutuntuma jää hieman vetiseksi, mutta katkeroveto yllättää aika lailla. Muistuttaa enemmän voimakkaasti humaloitua bitteriä kuin yleensä keskitiemäisempää amberia. Ehkä mielenkiintoisin panimon kolmesta kokeilemastani oluesta, mutta ei tässä tietenkään mitään ennenkuulumatonta ole. Hienoa, että saaristossakaan ei humalan käytössä ujostella. Ostopaikka Helsinki, Kampin K-Supermarket.

MM2014, lohkojen B ja A loppuratkaisut

Näppärästi lohkon B viimeiset ottelut pelattiin loogisesti ennen A:ta, jotta isäntä Brasilia pääsee taktikoimaan, kuka tulee vastaan eri vaihtoehdoissa. Chile on monta kertaa viime aikoina osunut Brasiliaa vastaan ensimmäisessä pudotuspelissä, mutta lohkovoitto ei nyt näyttänyt kiinnostavan Hollantia vastaan. Ehkä Chile laski, että Brasilia jää lohkossaan kakkoseksi. Siksi vaatimatonta Chilen punnerrus oli verrattuna Australia- ja Espanja-otteluihin. Karvaus otettiin huomattavasti alempaa. Ei Hollantiakaan hyökkääminen kiinnostanut, selvästi Van Gaal lähti hakemaan tasapeliä kohtuullisella panostuksella. Van Persien tilalle käytännössä Lens, Kuijt pelasi alempana lähes De Guzmanin paikalla. Hollannin avauksessa ei yhtään van-pelaajaa. Haukotuttava ensi jakso eikä toinenkaan paljon ilahduttavampi. Lopussa Chile antoi liikaa tilaa ja Hollannin vaihtomiehet Leroy Fer ja Memphis Depay tekivät maalit. Chile saa syyttää vain itseään, jos häviää Brasilialle. Olisi ehkä kannattanut yrittää tässä vähän enemmän. Hollanti aika itsevarma, katsotaan nyt riittääkö rahkeet kuitenkaan. 

Merkityksettömässä ottelussa Espanja löylytti Australian, katsoin parhaita paloja. David Villa Iniestan syötöstä teki hienon maalin tukijalan takaa, ilmeisesti taso ei riittänyt aiemmissa otteluissa kentälle pääsyyn. Iniesta syötti Torresinkin maalintekoon ja Mata teki kolmannen. Espanjalle avautuu nyt uusi aikakausi ja mielenkiintoista on jatkossakin. 

Mahtava matsi Kroatialta ja Meksikolta. Molemmat halusivat voittaa ja varsin avoimesti yritettiin suoraviivaisesti maalintekoa. Kroatia alussa aktiivisempi, mutta silti superlatiivinen Herrera täräytti ristikkoon. Nautittava positiivinen ote molemmilla, mutta lopussa Meksikon ote tiivistyi, ehkä Kroatia väsyi. Silti Vazquez otti kortin ja joutuu pois seuraavasta pelistä. Srnan selvä käsivirhe jäi huomioimatta, mutta onneksi se ei ratkaissut. Modric ja vaihdosta tullut Rebic olivat taitavia, mutta se ei nyt riittänyt. Meksiko takoi 70 minuutin jälkeen kolme maalia ja ansaitsi voittonsa. Veteraanikippari Marquez, taitava Guardado ja vaisun Dos Santosin tilalle tullut Javier Hernandez survoivat balkanilaisille kotimatkan. Perisic vielä kavensi hienosta Rakiticin syötöstä ja Ochoa joutui antautumaan ensi kerran turnauksessa. Kuvaavasti Rebic otti vielä lopussa suoran punaisen. Hetken näytti, että Meksiko saattaisi jopa voittaa lohkon, mutta loppujen lopuksi Hollanti tulee vastaan. Meksiko on hieno jalkapallomaa ja sille toivoisi lopulta suurempaa menestystä MM-kisoissakin. Tämä ryhmä on yksi maan parhaista, varsinkin puolustuksessa, joten tsäänssejä on. 

En katsonut Brasilian peliä, Kamerun kaatui 4-1 ja lohkovoitolla varmistui kohtaaminen Chilen kanssa. Neymar meni neljällä maalilla tilaston kärkeen, Fred sai myös maalin tehtyä. Ilmeisesti peli kulki paremmin kuin aiemmissa otteluissa, vaikka Kamerun ei paras mittari. Totta kai tie on auki loppuun asti, mutta ei Chile helppo vastus ole.

Moortgat Duvel Tripel Hop 2014

Ripeän belgisession huipentumana Duvelin kausivariaatio. Olen juonut tätä aiemminkin, silloin Saazin ja Styrian Goldin katkerohumalointia sävytti Amarillo aromihumalana. Tällä kertaa siinä roolissa Mosaic. 9,5%, hyvin yrttinen tuoksu. Peruspirulaisen ilmiömäinen hiilihappoinen raikkaus korvattu tässä mausteisemmalla suutuntumalla, joka kaartuu todella kuivaksi katkeruudeksi. Siis varsin erilainen olut, mutta tykkään kyllä kovasti. Belgihiiva edelleen esillä ja hedelmää mukavasti mukana. Ei tavoita Duvelin tasapainoa, mutta hophead ei voi valittaa. Silti, ehkä vähän karkeaksi tämä kääntyy lopputuomiona. Rotterdam, 23.6.2014.

Iso-Kalla Saison

Savolainen saison osui kohdalle Helsingin tukholmalaisbaarissa. 6,2%, aika sameaa, täyteläistä, belgihiivaista esterisyyttä, hedelmää, katkeroa loppuvedossa. Join sopivasti pohjalle Wäinössä Malmgårdin protosaisonia ja kyllä kuopiolainen tuntuu tanakammalta, ehkä jopa humalaisemmaltakin. Mausteita voisi epäillä olevan katkerassa loppuvedossa mukana, mutta ehkä mennään pelkillä humalilla. Selvästi panimon onnistunein pläjäys toistaiseksi. Ølhus Stockholm, 23.6.2014.

MM2014, pelit 29-32

Jugoslavian pelaajalegenda Safet Susicin valmentama Bosnia-Hertsegovina oli monien mielestä kisojen mahdollisia mustia hevosia. Kokemattomuus kuitenkin kostautuu usein MM-kisoissa ja kahdella tappiolla Bosnia on jo nyt ulkona jatkopeleistä. Ei edes Susicin veljenpojan kentällä olo auttanut. Nigerian niukka voitto on taas uusi merkki afrikkalaisten vireytymisestä. En nähnyt peliä, mutta hieman onnekkaasti Nigeria näytti säilyttävän johtonsa. Lopussa Bosnian supertähdellä Edin Dzekolla ja muillakin oli useita tasoituspaikkoja. Tuomarivirheistäkin näkyy keskustelua riittäneen.

Varasin juhannukseksi Kajaanin lennot jo viime syksynä ja paluumatka osui harmittavasti Belgia-Venäjä -matsin kohdalle. Tämäkin ottelu siis jäi nyt näkemättä. Koska monet venäläiset tuntuvat haikailevan Neuvostoliiton aikoja, tässä kohti voinee nostalgisesti fiilistellä Belgian ja Neuvostoliiton klassista kohtaamista Meksikossa 1986. Neuvostoliiton joukkue tosin koostui silloin käytännössä kokonaan Kiovan Dynamon ukrainalaisista pelaajista. Joukkue oli erinomainen, mutta Belgia onnistui voittamaan 4-3, tuomarivirheet ratkaisivat silloinkin, Belgian paitsiomaalit hyväksyttiin.

Tällä kertaa ottelu sattui myös Operaatio Barbarossan vuosipäiväksi. Saksan Waffen-SS -joukoissa palveli noin 40 000 belgialaista vapaaehtoista, joten hyökkäyksessä Neuvostoliittoon oli taatusti myös belgialaisia, esim. Langemarck-divisioonassa. Vastaavaa alkurynnistystä ei Riossa nähty, ratkaisumaalin tekijänä lopussa Belgian 19-vuotias vaihtokärki Origi. Ilmeisesti Belgian peli ei vieläkään lähtenyt kunnolla rullaamaan. Seuraavan (?) isännän Venäjän tulokset hämmentävän heikkoja, vielä en ole joukkuetta päässyt näkemään. Capello kritisoi ulkomaalaisten pelaajien yliedustusta Venäjän sarjassa,  hän joutuu valitsemaan joukkueen vain 64 pelaajan joukosta. Kuulostaa siis samanlaiselta tilanteelta kuin Englannissa.

Algerian ja Etelä-Korean kohtaaminen ei tuntunut etukäteen kovin houkuttelevalta, mutta ottelu oli hyvin viihdyttävä. Jugoslavian pelaajalegenda Halilhodzic vaihtoi Belgia-pelin jälkeen viisi pelaajaa ja taktiikan kokonaan uusiksi. Fyysinen runnova hyökkäyssysteemi yllätti Korean täysin ja pohjoisafrikkalaiset survoivat kolme maalia ensi jaksolla ratkaisten käytännössä pelin. Korealaiset toipuivat toiselle jaksolle, mutta liian myöhään. Lohkon toinen jatkopaikka ratkennee Algerian ja Venäjän välisessä kohtaamisessa.

USA ja Portugali päätyivät Manausissa tasatulokseen, taas positiivinen suoritus jenkeiltä. En nähnyt tätäkään yöottelua, mutta tässä lohkossa tilanne on ennen päätöskierrosta todella kimurantti. Saksalla on hyvällä maalierolla paras tilanne, mutta ei sekään voi kunnolla rentoutua.

Brewfist Bionic IPA

Sateisessa Alppilassa pikainen italo-IPA ennen Etelä-Korea -Algeria -spektaakkelia.  6 %, 60 IBUa, paksua hedelmää, karamellinen, täyteläinen ja katkeruuttakin löytyy takareunasta. Periaatteessa mukava, mutta raikkaampi voisi olla. Brewfist tuntuu tekevän paljon erilaisia IPA-variaatioita, parhaiden joukkoon tämä ei pääse. Maltainen Riekko, 22.6.2014.

MM2014, pelit 25-28

Ylihypetetty Sveitsi oli todella surkea Ecuadoria vastaan ja Ranskan peli kulki hyvin Hondurasia vastaan. En silti odottanut Ranskalta näin ylivoimaista esitystä, varsinkin kun Griezmann ja Pogba poissa. Sveitsin puolustuskyky todella heikko ja Ranska latoi vaihtelevilla tyyleillä helposti viisi maalia. Benzeman nimiin meni yksi ja hän on siis kisojen maalitilaston kärjessä kolmella maalilla monien muiden joukossa. Hieman paremmalla tuurilla Benzeman nimissä voisi olla kuitenkin kuusi maalia. Hondurasia vastaan yksi maali merkittiin maalivahdin tekemäksi, tässä hän missasi pilkun ja tuomari vihelsi pelin päättyneeksi juuri ennen kuin Benzeman laukaus upposi maaliin. Ranskan todellinen iskukyky on edelleen osittain arvoitus, vastus on ollut niin heikkoa. Sveitsi hieman väläytti lopussa, varsinkin Inler-Xhaka -maalilla, ja ilmeisesti pääsee helposta lohkosta jatkoon.

Jätin yöllisen El Clasicon Ecuador-Honduras -väliin. Ecuadorille niukka voitto ja Enner Valenciakin on nyt kolmen maalin kerhossa. Jatkopaikkaa tuskin kuitenkaan tulee, jos Ranska ei ryhdy täysin lomailemaan.

Näin nyt ensi kerran Sabellan Argentiinan tositoimissa. Puolustuslinjassa tuntemattomampia kykyjä Fernandez-Garay-Zabaleta-Rojo, mutta muuten sitäkin tutummat Gago-Mascherano-Di Maria-Messi-Higuain-Aguero. 0-0 -pelillä aloittanut Iran metsästi sitä nytkin, Queiroz oli taas pistänyt pelkän kilpikonnapuolustuksen. En arvosta yhtään, Costa Rican materiaali ei ole paljoa Irania parempaa, mutta silti he ovat pelanneet koko ajan aktiivisesti. Hyvin mielikuvituksetonta Argentiinan punnerrus oli, ehkä eivät ole tottuneet näin vetäytyvään vastustajaan. Lahjakkuutta Iranilla silti on, tunnin kohdalla hyvä jakso ja muutenkin teräviä vastahyökkäyksissä. Sitäkin halveksittavampaa tyytyä vain parkkeeraamaan bussia. Sabella vaihtoi Agueron ja Higuainin pois, ei näkyvää muutosta. Yliajalla Messi lopulta sai normaalikuvionsa toimimaan ja pallo vasurilla takanurkkaan. Argentiina ei vaikuta todellakaan vakuuttavalta, mutta tulos ratkaisee, kuusi pistettä kasassa.

Ghanalla oli tiettävästi sisäisiä ristiriitoja USA-tappion jälkeen, mutta ne eivät näkyneet jännittävässä Saksa-pelissä. Lopultakin afrikkalaiset näyttivät, että vanhasta loistosta on vielä jotain jäljellä. Saksa ei pelannut huonosti, mutta Ghana pysyi hyvin mukana koko ajan ja loi hienosti tilanteita. Lahmin ja vaihtomies Mustafin virheistä Ghana teki maalit, mutta loi tyhjästäkin hyviä paikkoja. Miroslav Klose maalasi heti irti päästyään ja nousi nyt tasoihin Ronaldon rinnalle 15 maaliin. Ghanalla oli hyvä sauma tehdä voittomaalikin, mutta ylivoimahyökkäys tumpeloitiin paitsioksi. Lopussa kaikki olivat hyvin väsyneitä. Ghanan avainpelaaja Muntari pelikiellossa viimeisessä pelissä Portugalia vastaan, jatkoonmeno ei tule olemaan helppoa. Saksa palasi kuolevaisten joukkoon ja puolustuspäässä on Jogilla ihmeteltävää. Ehkä Lahm laitapakiksi, USA on aina arvaamaton, paljon riippuu tietysti Portugali-matsin tuloksesta.

Green's IPA

Hirssi, durra ja tattari käytössä tässä gluteenittomassa belgi-IPAssa, Proefilla pantu, 5%. Tuoksussa kypsää hedelmää ja pippuria, yllättävän tumma väri. Maku on kirpeän hedelmäinen, hieman mausteinen ja yllättävänkin katkera loppuliu'ussa. Makua on yllättävän paljon, positiivinen yllätys. Ohkainen runko kyllä tuntuu, ilmeisesti näitä eksoottisia viljoja ei ole mallastettu. Silti hienoa, että hophead-tavaraa löytyy gluteenittomanakin. Ostopaikka Kajaani, Prisman Alko.

Santtu Korpinen & Hannu Nikulainen: Suomalaiset pienpanimot

Jalkapallokiireiden takia sain vasta nyt luettua Bryggeri Helsingin julkistustilaisuudesta hankkimani Suomiolutopuksen. Kuten jo heti tilaisuudessa huomasin, kirjan ulkonäköön ja valokuviin on panostettu lähes sohvapöytäkirjatasolle asti. Tekstiäkin on kohtuullisesti, panimoiden avainhenkilöille on esitetty vakiokysymykset ja jokaisesta 35 panimosta arvioidaan kolme olutta. Korpinen on hoitanut haastattelut ja Nikulainen arvioinut oluet. Nikulainen on kirjoittanut myös johdanto-osuuden, jossa käydään lyhyesti läpi oluen historiaa yleisesti ja erityisesti Suomessa. Nikulainen etenee rohkeasti miinakentällekin luonnehtimaan eri oluttyylejä. Varsin hyvin hän selviää, vaikka real ale tuleekin liitettyä vain bitteriin. Valmistustapaa tarkoittava real ale -nimitys liittyy tietysti mihin tyyliin tahansa, myös lageriin. Nikulainenkin sen toteaa lyhyessä olutsanasto-osassa. Itse en enää nykyään erottelisi stoutia porterista, mutta toisaalta harmittaa zwickelin suoraviivainen yhdistäminen kellerbieriin ja ungespundetiin, kun zwickel nimenomaan on gespundet. Mutta se on pientä, ytimekkäästi Hannu maaliin pääsee tästä osuudesta.

Haastattelukysymykset ovat varsin onnistuneesti valittuja ja panimomestarit pääsevät tuomaan hyvin näkökantansa. Lievästi vakiomuotti kuitenkin pitemmän päälle häiritsee, muutamat vastaukset selvästi olisivat kaivanneet jatkokysymyksiä ja keskustelun olisi voinut antaa rönsyillä johonkin muuhunkin tilannekohtaiseen suuntaan. Tulee mieleen elokuvapuolelta Francois Truffautin kuuluisa Hitchcock-haastattelukirja, jossa ajaudutaan välillä yllättäviin inspiroituneisiin suuntiin ja Truffaut antaa niin käydä. Kysymys "Reinheitsgebot vai yrttinen raparperistout?" tuntui aluksi erityisen näppärältä, nyt saadaan selville olutalaa juuri nyt leimaava konservatiivi/radikaali -jakautuminen. Aika ovelasti monet panijat kuitenkin väistävät vastakkainasettelun. Muutamat vastaavat selvästi toisin kuin todellisuudessa ovat toimineet. Oluentekijöiden innostus ja intohimo tulevat hyvin esille. Tiukka asiallisuus silti leimaa useimpia vastaajia, hieman rennompaa otetta olisi voinut toivoa. Bruuverin vauhti-insinööri Sysilä sentään toteaa hyvän kyydin olevan parempaa kuin olut. Näkyypä Bruuverin kohdalle taltioituneen luonnehdinta "ikkunaton linja-autoasemaräkälä", joka tuntuu epämääräisesti tutulta.

Kirjan rajaus herättää hieman huomiota. Mukana on viime talvena toiminnassa olleet pienpanimot, pois siis jäävät Sinebrychoff, Hartwall ja Olvi. Myös Sorin ja Hatebrew'n tapaiset sopimuspanijat ovat poissa, mikä on lievästi kyseenalaista. On aika vaikea kuvitella, että Tanskan käsityöläisolutskeneä kuvaava kirja rajaisi pois Mikkellerin. Niukasti ovat ilmeisesti Iso-Kalla ja Hopping pudonneet pois deadlinen vuoksi, mutta toisaalta mukana on Rönnvikin Olutpaja, joka sai oluensa ulos vielä myöhemmin. Kaikkein hämmentävin puute on kuitenkin OPR Polarmallas, jolla käsittääkseni on hyvinkin tuotannollista ja kaupallista toimintaa Sodankylässä, Levillä ja Saariselällä. Polarmallas kyllä mainitaan kirjan lopussa toimintansa lopettaneiden panimoiden kohdalla, mutta miksi se ei saa samaa käsittelyä kuin muut? Umpimielisenä tunnettu yhtiö ei ole ehkä vastannut haastattelupyyntöihin, mutta silti siitä olisi voitu tehdä kunnon juttu olutarvioilla ilman haastattelua. Varsinkin kun kirja kuitenkin rönsyilee pienpanimoista ulos Viking-mallastamoon, VTT:n laboratorioon (onko VTT:llä kaupallisia oluita?) ja jopa Teerenpelin ja Beer Hunter'sin viskeihin, joiden kuvauksesta vastaa alan mies Jarkko Nikkanen.

Mutta kokonaisuutena kirja on erinomaisen informatiivinen ja objektiivinenkin läpileikkaus voimakasta murrosvaihetta elävän Suomi-craftoluen tämänhetkiseen tilaan. Seuraan alaa suhteellisen innokkaasti, mutta silti tuli uutta tietoa useammasta suunnasta. En ole sisäistänyt aiemmin, että Kaskenmäen panimo on Koulun tuotekehitysyksikkö. En ole koskaan onnistunut Kaskenmäen oluitakaan maistamaan, vaikka vuosien varrella olen muutaman kerran Uudessa Apteekissa pistäytynyt. Upouuden Sauvon Panimotuvan ja Pihamaan sahtipanimon tuotteet ovat niinikään vielä tuntemattomia. Laitila näköjään suunnittelee jättisatsausta ulkomaille Teksasia myöten. Nikulaisen olutarviot ovat enemmän kuvailevia kuin tiukan kriittisiä. Se on etu valitussa tyylisuunnassa, mutta hieman jää kaipaamaan kirjoittajien persoonallisuuden esilletuontia. Haastatteluosuuksissakin Korpisen rooli on jäänyt vain raportoijaksi. Olen tykännyt kovasti esim. Tim Webbin Good Beer Guide Belgium -sarjasta, jossa Webbin subjektiivinen ote leimaa nautinnollisesti kirjaa. Ehkä tulossa oleva Jaakko Matikaisen teos samasta aihepiiristä ottaakin omakohtaisemman näkemyksen käyttöön?

Santun ja Hannun kirjasta on tulossa englanninkielinenkin versio, joka toivottavasti lisää huomattavasti suomalaisten pienpanimo-oluiden tunnettuvuutta ulkomailla. Tällä hetkellähän se on lähes olematonta sahdin ja Koff Porterin ulkopuolelta. Uutta painostakin jo suunnitellaan, jotta pysytään kehityksen mukana. Ajoitus on silti juuri nyt optimaalinen, koska mahdollisesti ollaan suomalaisen käsityöoluen läpilyönnin kynnyksellä. Pelureita on nyt jo tarpeeksi ja tämä kirja voi vain vahvistaa tilanteen paranemista. Suomalainen skene saa tässä arvoisensa kirjallisen dokumentin.

MM2014, pelit 21-24

Kolumbia ja Norsunluurannikko väänsivät aika tasavahvasti ja aktiivisesti, mutta tilanteita syntyi aluksi kovin harvakseltaan. Kolumbialla ei viimeistelytaito ole parhaimmillaan, Falcaota kaivataan. Toisella jaksolla avoimempaa, Cuadradon kulmasta James Rodriguez puski hallitusti sisään ja nuori vaihtomies Juan Quintero nousi kentän hahmoksi voittomaalillaan, joka syntyi riiston jälkeisestä vastahyökkäyksestä. Gervinho kavensi yksilösuorituksella, mutta tappio tuli. 38-vuotias toppari Mario Yepes taisteli sisukkaasti lopussa Yaya Tourea ja taas vaihdosta tullutta Drogbaa vastaan. Quintero yritti jopa Pelen temppua, roikku keskialueelta yli maalivahdin, mutta hieman vajaaksi jäi. Ghanaa näkemättä voinee arvioida Norsunluurannikon näiden kisojen parhaaksi afrikkalaisryhmäksi. Jotenkin tasapainottomalta joukkue kuitenkin tuntuu ja toppariksi pudonnut Zokora sai pelikiellon viimeiselle kierrokselle. Kreikka on heikko vastus, mutta ei jatkopaikka täysin selvältä tunnu.

Uruguay vaihtoi Costa Rica -haaksirikon jälkeen viisi pelaajaa, mukaan Luis Suarez. Hapuilevaa alkua, Rooneylla parikin hyvää paikkaa, mutta silti Englanti vaikutti uneliaammalta kuin Italiaa vastaan. Sterling pelasi oikealla, ei päässyt nyt peliin mukaan. Uruguay puolestaan selvästi virkeämpi ja Cavani loi nerokkaalla syötöllä maalipaikan hyvin sijoittuneelle Suarezille, peliväline häkkiin. Aiemmin hyvä kulmakuvio, jossa puolestaan Cavani viimeisteli hieman yli kaartojuoksun jälkeen Suarezin tarjoilusta. Dramaattisen toisen jakson alussa Uruguay hallitsi vahvasti, mutta ei lisää maaleja. Sitten Uruguay yritti jäädyttää, huono ratkaisu, Englanti pääsi pelin mukaan ja Rooney lopulta sai kuparisen rikki MM-kisoissa. Maalivahdin avaus meni sitten Gerrardin pään kautta Suarezille, joka runnoi vastustamattomasti voittomaalin. Englanti ei huonoista tuloksista ole vielä ulkona, itse asiassa saumat ovat hyvät. Kahden maalin voitto Costa Ricasta riittänee, jos Italia voittaa Costa Rican ja Uruguayn, kuten voi odottaa. Yhdelläkin tasapelillä Englanti tietysti luiskahtaa ulos.

Japanin ja Kreikan yöottelun jätin taas suosiolla väliin. Kumpaankaan joukkueeseen en tunne mitään intohimoa eikä siellä maalejakaan näytä syntyneen. Suomella on nyt seuraavissa karsinnoissa todellinen kaikkien aikojen tilaisuus, kun lohkon ns. ykkösjoukkueena on Kreikan kaltainen mitättömyys.

Tykkäsin kovasti Italian avausotteista Englantia vastaan. Hieman yllättäen Prandelli vaihtoi Costa Rica -otteluun Verrattin tilalle suoraviivaisemman Mottan. Chiellini siirtyi toppariksi. Pidin Costa Rican mahtavaa suoritusta Uruguayta vastaan kertaluonteisena täysosumana, mutta olin pahasti väärässä. Costa Rica pelasi yksinkertaisesti, mutta aktiivisesti Italian täysin neuvottomaksi. Italialle on ennen sattunut hengettömiä kausia, mutta nyt ajoitus oli todella omalaatuinen. Voisiko olla väsymys kyseessä? Englantia vastaan tiukka matsi hikisessä Manausissa ja nytkin +30 C Recifessä. Joka tapauksessa Costa Rica ei voisi olla erilaisempi verrattuna Keski-Amerikan naapuriinsa, Hondurasin luunmurskaajiin. Costa Ricalta vietiin pilkku, mutta heti perään upea Junior Diazin syöttö ja Bryan Ruizin hallittu pusku, joka riitti voittoon. Prandelli vaihtoi toisella jaksolla tuoreita voimia, mutta ei auttanut. Costa Rica siis jatkoon ja Englanti ulos. Englannissa tätä pidettiin kuolemanlohkona, mutta tuskinpa siellä laskettiin Costa Ricankin painuvan ohi. Itse päivitin Facebookia joulukuun arvontapäivänä lausahduksella "Kuolemanlohko? Englanti on kovin heikko, eikä Costa Rica paljoa parempi.", joten enpä pystynyt arvioimaan keskiamerikkalaisten vahvuutta silloinkaan.

Little Valley Python IPA

Luomu-IPAa Yorkshirestä koleaa juhannusta piristämään, 6%. Paljon hiilihappoa, mallasta ja pähkinää, pihkainen veto ja katkeruuttakin löytyy. Ei sitrushedelmää, mutta brittityylissä tämä toimii aika hyvin. Jotain vähän epämiellyttävääkin osiota, pihka kääntyy vähän tympeäksi yrttisyydeksi. Ostopaikka Kajaani, Prisman Alko.

MM2014, pelit 17-20

Venäjä on ollut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ailahtelevainen jalkapallomahti. Parasta jälkeä syntyi Alppien EM-turnauksessa 2008. Nyt on ilmeisesti taas heikompi vaihe menossa, kun pelaajat ovat palanneet Venäjän omaan sarjaan Eurooppa-seikkailuilta. En nähnyt Etelä-Korea -ottelua, mutta maalit eivät imartele 1-1 -tasapelissä. Koppari Akinfejeville MM-historian ehkä pahin maalivahtimoka ja tasoituskin tuli Riihilahti-tyylisellä räkämaalilla. Etelä-Korea pärjäsi kotiturnauksessaan hyvin, mutta yleisemmin en ole maan pelityylistä koskaan innostunut. Joukkue on vakio-osallistuja MM-turnauksessa vain siksi, että muut aasialaiset ovat vielä surkeampia.

Hollanti jatkoi samalla kokoonpanolla kuin Espanja-tyrmäyksessä. Selviä asenneongelmia, peli oli aivan sekaisin, luulivat varmaan olevansa jo mestareita. Australia oli aivan erilainen vastustaja ja Hollanti tuntui olevan alusta alkaen ymmällään. Silti se meni johtoon Robbenin yksilösuorituksella, ihmemies purjehti keskiympyrästä loppuun asti, australialaiset seurasivat katseella. Perään kuittaus heti avauksesta, pitkä syöttö laatikkoon ja lähes 35-vuotias Tim Cahill iski upeasti volleysta poikkipuun kautta tasoituksen. Cahill pilasi unelmaturnauksensa rikkomalla jakson lopussa Martins Indin sairaalakuntoon. Toinen varoitus ja Espanja-matsiin pelikielto. Tuomarivirheellä Australia pääsi vielä johtoonkin, tahattomasta Janmaatin käsivirheestä pilkku sisään. Van Gaal näytti maansa myyneeltä, mutta pelikiellon varoituksella napannut van Persie tasoitti boksista. Hollannin puolustus avautui vielä hämmentävästi, mutta aussit eivät tarttuneet tilaisuuteen. Heti perään nuoren vaihtolaiturin Memphis Depayn helppo kaukolaukaus upposi maalivahdin saranasormien kautta loppunumeroiksi. Dramaattisessa ottelussa karmeaa peliä siis Hollannilta, mutta jatkoon mennään. Australia muistuttaa jossain määrin USA:ta, sattuu ja tapahtuu, mutta jotenkin pinnalliseksi pelikäsitys jää.

Del Bosque vaihtoi Xavin Pedroon ja Piquen Javi Martineziin. Se ei auttanut, kanveesista ei noustu. Chile oli tosi latautunut, tiukkaa prässiä korkealla suurella liikkeellä, taktiikka onnistui täydellisesti. Ensimmäinen maali syntyi riistolla, nerokas nopea kuvio ja hallitusti Eduardo Vargas viimeisteli. Jakson lopulla Alexis Sanchez nosti hienon vapaapotkun, Casillasin nyrkkeilystä reboundin ulkosyrjällä seisovilta jaloilta Aranguiz heitti toisen, kärkkäriksikin potkua on kuvattu. Espanja tuntui neuvottomalta. Chilen ensimmäinen puoliaika oli kisojen täydellisintä jalkapalloa kaikin puolin ja nimenomaan kollektiivisena. Toisella jaksolla Chile laskeutui alemmas ja Espanja kokosi hieman itseään vaihtomies Koken tahdittamana. Tarpeeksi hyviä tilanteita ei tullut tai terävyys ei riittänyt. Espanja antautui tunnin kohdalla ja loppu oli tyhjää kelailua. Chilelle toivoisi kaikkea hyvää, pitkään on tätä systeemiä rakennettu ja homma toimii nyt lähes hurmoksellisesti. Silti Brasilia näyttäisi tulevan taas vastaan ensimmäisessä pudotuspelissä ja eihän se reilua ole.

Kamerun säväytti Saharan eteläpuolisen Afrikan maista ensimmäisenä Espanjan kisoissa 1982. 1990 meni vielä lujempaa Italiassa, mutta nyt maan jalkapallo on vajonnut täydelliseen sekasortoon. Muutama taitopelaaja ei riitä, jos mitään järjestelmällisyyttä ei ole. Kroatia näkyy yöllä murskanneen Kamerunin 4-0, ei mikään yllätys. Brasiliakaan tuskin kompastuu Kameruniin, joten Meksiko ja Kroatia ratkaisevat toisen jatkajan keskinäisessä ottelussaan.

Mikkeller 20

Tanskalainen kulttipanija on nyt tunkenut juomaansa 20 eri humalaa, pistetty siis 19 paremmaksi. Tuntuu turhalta temppuilulta, kun maku tuskin on kummoinen. Eikä se olekaan, samea olut on varsin vihanneksinen, vaikka hedelmääkin nousee esiin. Tuoretta tavaraa sentään, pihkaa ja katkeruutta huomattavia määriä. Yrttinen vihannes kuitenkin hallitsee liikaa, jotta tämä nousisi huippujen joukkoon. Kohtuullista IPAa kokonaisuutena. William K Kurvi, 18.6.2014.

MM2014, pelit 13-16

Nigeria tuli ryminällä 90-luvun arvokisoihin. Pari vuotta sitten nuorena kuollut aggressiivinen Rashidi Yekini on yksi kaikkien aikojen sentterisuosikkejani. Samasta joukkueesta lähes samaa tasoa olivat Siasia, Amunike, George, Okocha, Oliseh, Amokachi, Ikpeba ja Adepoju. Sen sijaan hieman nuorempi Nwankwo Kanu ei koskaan minua vakuuttanut. Nykyinen joukkue on vain hailakka varjo 90-luvun kunnian päivistä. Iran taas oli mukana jo Argentiinassa 1978, mutta minkäänlaista kehitystä ei tunnu tapahtuneen. Ei ollut mikään yllätys, että nämä joukkueet pelasivat turnauksen toistaiseksi heikoimman pelin. Iran tyytyi puolustamaan ja Nigeria yritti laiskavauhtisesti, mutta mielikuvituksettomasti hyökätä. Teknisestikin kehnoja pelaajia, taktisesti köyhää.

Afrikan alamäkeä korostaa Ghanan tappio USA:lle. En nähnyt peliä, mutta maalit vaikuttivat näppäriltä. USA pääsi neljännesfinaaliin 2002, mutta kovin vakavasti otettavana contenderina sitä on edelleen vaikea pitää. Stereotyyppisesti urheilullisia college-nuorukaisia, joilla on rajallinen tekniikka ja naiivi taktiikkataju. Eurooppalaisten ja eteläamerikkalaisten jo kulttuurista imemä intensiivinen pelin ymmärrys tuntuu aina jäävän jenkeillä (ja australialaisilla) pinnalliseksi. Voin olla väärässä ja haluaisinkin olla, ainakin hyvällä tuloksella USA aloitti.

Nykyään en juuri harrasta uhkapeliä, mutta Belgian maailmanmestaruudesta löin vetoa 30 euroa. Se ei perustunut viileään analyysiin vaan pelkkään tunteeseen. Halusin lisätä jännitettä seurata nuoren lahjakkaan joukkueen taivalta. Belgia-sympatiani ei ole tuore tapaus, kannatin Belgiaa kiivaasti vuoden 1980 EM-kisoissa, joiden finaalissa Bernd Schusterin tähdittämä Länsi-Saksa katkerasti murskasi Belgian. Jo aiemmin innostuin Anderlechtista, jossa loisti hollantilaisten Rensenbrinkin ja Haanin ohella Francois van der Elst. Francois oli upea luova pelaaja, jota ei pidä sotkea myöhemmin Belgian maajoukkueessa luita murskanneeseen Franky van der Elstiin. Belgia pelasi sitten pitkään kärkikastissa, mutta 2000-luvulla on ollut vaikeaa. Nyt on syntynyt hämmentävä nippu uusia lupauksia, joille lähes kaikki povaavat Brasiliasta menestystä.

Pahaenteiseltä kuitenkin kuulosti kokeneen topparin Vincent Kompanyn lausunto, jonka mukaan maailmanmestaruutta kannattaa odottaa vasta 2018. Tuollainen kertoo paljon asenteesta. Algeria-peli olikin aivan hirvittävä pettymys. Belgian peli oli täysin alkeellista, hidasta ja mielikuvituksetonta. Entisen jugotähden Vahid Halilhodzicin valmentama Algeria pelkästään puolusti ja onnistui ensi jaksolla saamaan tuomarivirheellä rangaistuspotkun, jonka Valencian Feghouli niittasi vakuuttavasti verkkoon. Belgia jäätyi totaalisti ja tappio näytti varmalta. Kokematon valmentaja Wilmots vaihtoi toiselle jaksolle Mertensin ja Fellainin, jotka molemmat onnistuivat tekemään maalin pelin aavistuksen rentoutuessa. Onnekas pelastuminen, mutta ei tämä lupaavalta näytä, tämä joukkue ei pitkälle etene. Luovuus näyttää puuttuvan hyökkäyspäässä, Benteke jäi pois kisoista ja Lukaku oli täysi nolla. Hazard, Witsel ja de Bruyne eivät pystyneet oivaltaviin avauksiin. Mertens oli parempi, mutta tuskin rahkeet riittävät jatkossa mihinkään.

Fortalezassa Brasilia ja Meksiko pelasivat aktiivista ja avointa peliä varsin tasaisesti. Brasilialla ehkä hieman enemmän tilanteita, mutta maalivahti Guillermo Ochoa todella hyvä. Neymarin puskuun Gordon Banks -tyylinen loikka. Meksiko hallitsi peliä tunnin kohdalla, paljon kaukolaukauksia, mutta ei riittävää tarkkuutta. Brasilian tämänkertainen joukkue ei ole parhaita, mestaruus alkaa nyt tuntua yllättävältä, jos he sen saavuttavat. Neymar edelleen hyvä, Oscar vaisumpi, laitapakit liian passiivisia. Sentteri on ongelma, Fred todella heikko ja tilalle tullut Jo kömpelö. Meksiko osaa pelata aina hyvin Brasiliaa vastaan, mutta Kroatia-pelistä tulee vaikea.

Ballast Point Big Eye IPA, hanaversio

Hämmentävää, mutta blogini mukaan en ole ennen juonut hanaversiona tätä sandiegolais-IPAa, vaikka kävin paikan päälläkin panimossa viime vuonna. Tuoksu jo taivaallinen ja maussa hyppää sitrushedelmät suuhun kuin varpusparvi ja nieluun laskeutuu kuivaa hekumallista katkeruutta massiivisesti. Suhteellisen tuoreelta tuntuu, ei tässä paljoa valittamista ole. Jos Belgia pelaa illan matsissa samalla intensiteetillä, olen monipuolisesti tyytyväinen. William K Kurvi, 17.6.2014.

Coronado Blue Bridge Coffee Stout

En muista ennen nähneeni sandiegolaisen Coronadon olutta hanassa Suomessa. Hyvin maitohappoinen tapaus, ehkä jo hieman ylikin vedettynä, ei ehkä enää parhaassa kunnossaan. 5,4%, kahvi maistuu hyvin paahteisessa kevyehkössä stoutissa.  Katkerot ovat hiipuneet, jos niitä on ollut. Monimuotoisempi voisi olla, mutta toimii kohtuullisesti näinkin. William K Kurvi, 17.6.2014.

Thornbridge Medici

Heti perään toinen moderni brittiolut Derbyshirestä. Nyt kyseessä brown ale 7,4% oletettavasti uuden maailman humalilla. Aika makea, pehmeä, ei riittävästi katkeroa. Kypsä hedelmä peittyy liikaan karamellisuuteen. Ei lähelläkään panimon parhaita, mutta näppärä silti. Kitty's, 17.6.2014.

Buxton Axe Edge

Englantilainen india pale ale, 6,8%. Hieman diasetyylinen ensituntuma, kirpeän hedelmäinen, lievästi kissanpissaa, pihkaa, keskivahva katkeruus. Kohtuullisen täyteläinen, mutta raikkaus heikompaa. Moderni brittiolut, alan vähitellen tykätä näistä enemmän kuin perinteisistä ruskeista oluista. Kitty's, 17.6.2014.

MM2014, pelit 9-12

Sveitsiä on pidetty jonkinlaisena mustana hevosena, koska sijoitus FIFA-rankingissa peräti kuudes. Kyseisessä rankingissä täytynee olla jotain häikkää, ilmeisesti pelkästään heppoisia vastustajia ollut viime vuosina. Pelaajien taso on todella keskinkertaista, ei todellisia lahjakkuuksia. Ecuador ei ole kiinnostava sekään, se pääsee aina kisoihin pelaamalla kaikki karsintaottelunsa korkealla Quitossa, nytkin potentiaalisemmat Paraguay ja Peru jäivät rannalle. Heikkotasoista ja hermostunutta peliä molemmilta. Ottelu näytti päättyvän tasapeliin, molemmat tekivät maalin hirvittävistä merkkausvirheistä maalin edessä. Pelin hienoin hetki tuli yliajalla tuomarin toimesta. Hän jätti viheltämättä Behramin kaadon hyötynäkökohdan vuoksi ja Sveitsi teki voittomaalin jatkotilanteesta. Kerrankin hienoa toimintaa pillin takaa.

Ranska kevensi kisatunnelmaa treenien lennokkivakoilusyytteellä. Riberyn tilalla mielenkiintoinen tuttavuus Antoine Griezmann Real Sociedadista. Jostain syystä kansallislauluja ei soitettu, mutta tunnelma oli aiva kiivas. Honduras puolusti fyysisesti ja aika epätoivoisestikin. Ranska piti palloa, mutta ei oikein luovuutta tarpeeksi, silti useita kehikkolaukauksia. Palacios hölmöili toisen keltaisen boksissa ja Benzema rankaisi pilkulta. Peli ratkesi siihen, mutta mielenkiintoisin episodi nähtiin Ranskan toisen maalin ympärillä. Ensi kertaa maaliviivatekniikka tosi toimessa, tuomarille näköjään meni välittömästi viesti syntyneestä maalista. Paljaalla silmällä maali näytti epävarmalta, ilman uutta systeemiä olisi jäänyt hyväksymättä. Hondurasin valmentaja ei näyttänyt sulattavan tilannetta, olisiko jopa tullut yllätyksenä. Vaihtopelaajilla kiintoisaa taustaa, Honduras otti sisään Óscar Boniek Garcían, jonka keskimmäinen nimi on tietysti homage vuoden 1982 MM-kisojen supertähdelle. Ranskan vaihtopelaajan Rio Mavuban isä puolestaan oli Mafuila Mavuba, joka pelasi vuoden 1974 kisoissa legendaarisessa Zairen joukkueessa. CONCACAF-kiintiö MM-kisoihin on aivan liian suuri, Honduras oli täysin vastaantulija. Ranskan iskukyky jäi vielä arvoitukseksi, mutta ainakin Benzema näytti olevan vireessä.

Ei ollut helppo päätös, mutta jätin yöllisen Argentiina - Bosnia-Hertsegovina -matsin katsomatta työvelvoitteiden takia. Hieman harmitti tietysti, Argentiina kai pelasi vaihtelevalla intensiteetillä. Messi sai tehtyä maalin ja on ilmeisesti täysin pelikykyinen. Bosnialla on hyvä joukkue, mutta eivät käsittääkseni kovin lähellä voittoa olleet 1-2 -tappiossa. Argentiinan valmentaja Alejandro Sabella on Leedsin entisiä pelaajia, joten sympatiat senkin takia taas kerran Argentiinan puolella.

Saksa lähti ilman hyökkääjiä peliin, tätähän Espanjakin on välillä kokeillut. Reus loukkaantunut, Schweinsteiger penkillä, Götze avauksessa. Takalinjassa neljä topparia, Merkel katsomossa. Portugali taas rakennettu Cristiano Ronaldon ympärille, mutta Saksa eliminoi hänet tyystin. Tilanteita tuli tasaisesti, kolme maalia ensi jaksolla. Pepe on hölmöillyt ennenkin, nyt yksi pohjanoteerauksista, puski päällä maassa istuvaa Thomas Mülleriä, suora punainen.  Jännite löystyi toisella jaksolla, Müllerille täydentyi hattutemppu. Saksa näytti erittäin hyvältä, vain mestaruus tietysti tähtäimessä tällä kertaa.

MM2014, pelit 5-8

Pitkän tauon jälkeen lopputurnaukseen palannut Kolumbia tuntui karsintojen päättyessä vahvalta haastajalta, mutta sitten superhyökkääjä Radamel Falcao loukkaantui ja ennakko-odotukset romahtivat. Kiinnostava joukkue silti, ryhmässä mukana mm. 42-vuotias maalivahti Mondragon ja valmentajana argentiinalaislegenda José Pékerman. Joukkue meni nopeasti johtoon Armeron kimmokelaukauksella, mutta sitten peli hieman hyytyi. Kreikan tasoista joukkuetta vastaan olisi pitänyt pystyä parempaan. Toisella jaksolla vielä kaksi maalia, hyvä tulos, mutta ei täysin vakuuttavaa. Kreikka ei ollut niin passiivinen kuin Rehhagel-kautena, mutta taitoa ei ole hyökkäyspäässä. Kymppipaikan James Rodriguez ottelun hahmo, joukkue voi edetä pitkällekin, jos intoa löytyy enemmän. Suomalaisselostaja tuntui sekoittavan kolmannen maalin jalkapohjalla syöttäneen Juan Cuadradon ääntämyksen perusteella Meksikon Andrés Guardadoon.

Jo toinen Etelä-Afrikan semifinalisti otti pahasti turpiin. Costa Rican voitto oli todellinen sensaatio. Uruguay säästeli toipilas Luis Suárezia ns. helppoa joukkuetta vastaan. Todellisuudessa Suárez tuskin oli pelikykyinen, koska ei tullut vaihdostakaan mukaan. Uruguay oli todella aneeminen, henkisellä puolella täytyi olla valtavia ongelmia, viime kisojen stara Forlán oli täysi nolla. Taas suhteellisen kevyesti tuomittu pilkku vei kuitenkin Uruguayn taukojohtoon. Toisella jaksolla Uruguay lamaantui entisestään, täysin halutonta touhua. Costa Rica rankaisi tyylillä, 21-vuotias Joel Campbell tasoitti topparien keskeltä, johtomaali tuli paitsiosta vapaapotkun jälkeen, mutta tälläkään kertaa tuomarivirhe ei ratkaissut tulosta. 80. minuutilla Costa Rican valmentaja Jorge Luis Pinto teki merkillisen liikkeen. Pois joukkueen tähti ja kapteeni, PSV:n keskikenttämies Bryan Ruiz, tilalle hyökkääjä Marco Ureña. Siis sensaatiomaisessa johtotilanteessa tällaista. Pinton nerokkuus paljastui neljä minuuttia myöhemmin, Campbell vapautti Ureñan läpiajoon ja mies sijoitti kolmannen Musleran taakse. Ureña pelaa Etelä-Venäjällä Krasnodarissa ja näyttää aivan Meksikon kisojen tähdeltä Igor Belanovilta. Selostajalegenda Tapio Suominen nimitti toistuvasti Costa Ricaa piskuiseksi. Costa Ricassa on asukkaita 4,5 miljoonaa, Uruguayssa 3,3 miljoonaa. Jalkapallossa Uruguay on tietysti jättiläinen ja jatko menee tässä lohkossa mielenkiintoiseksi.

Manauksen (Manausin?) kosteassa kuumuudessa pelatussa Italia-Englanti -matsissa tuntui, että vasta nyt ammattilaiset astuivat areenalle. Niin kurinalaista taktista peliä molemmat joukkueet harrastivat, silti varsin nautinnollisesti ja aktiivisesti tilanteita luoden. Hodgsonin Englanti oli positiivinen yllätys, hyökkäyspäässä Liverpoolin vikkelät Sterling ja Sturridge kohtuuvireisen Rooneyn kanssa loivat parasta englantilaisilmettä sitten Gary Linekerin päivien. Varsinkin Sterling vakuutti, mutta taitotaso muissa rooleissa vähäisempää, Italia näytti koko ajan paremmalta. Pirlo ja Balotelli huippukunnossa, samoin Candreva, Marchisio ja uudet tuttavuudet Verratti & Darmian. Chiellini tuntui kömpelöltä laitapakkina, mutta ei joukkueessa erityisiä heikkouksia tunnu olevan. Syntyi kauniita maaleja, Candreva-Pirlo-Marchisio -kulmapotkukuvio onnistui kuin Strömsössä. Englannin vastahyökkäys Sterling-Rooney-Sturridge sekin oppikirjasta. Ottelun ratkaisi Balotellin arvaamaton taiteellisuus, jolla Italia siirtyi uudelle ulottuvuudelle taktiikan ja tekniikan tuolle puolen. Ensin hieno nosto yli Hartin, Jagielka ehti väliin. Sitten maaginen puskumaali Candrevan syötöstä. Pirlon vapaapotkukin kopsahti rimaan yliajalla. Italia näyttää kykenevältä lyömään kenet tahansa, jos 35-vuotias Pirlo jaksaa loppuun asti.

Norsunluurannikon ja Japanin välinen matsi Recifessä pelattiin niin armottomaan aikaan, että näin siitä vain koosteen. Laatujoukkueita, mutta ei mitään ihmeellisyyksiä tai dramatiikkaakaan. Ilman Drogbaa aloittanut Norsunluurannikko oli vaikeuksissa, Japani teki vartin kohdalla maalin Keisuke Hondan yksilösuorituksella. Japani näytti karvaavan korkealta johtotilanteessakin, mutta peli vaikutti laiskavauhtiselta. Drogba tuli sisään tunnin kohdalla ja heti syntyi tulosta, vaikka hän ei suoraan maalitilanteissa. Kaksi Aurierin keskitystä oikealta, Bony ja Gervinho puskivat sisään, jälkimmäisessä Japanin maalivahdin virhe. Kummallekaan joukkueelle ei oikein voi suurempaa menestystä ennakoida.