Fantôme Turatti Cerveja Fantôme

Pub Hukan pullolistalla oli siis kaksi tuotetta belgialaiselta kulttipanimolta Fantômelta, 750 ml ja 12€ hintaa. Fantômen oluita ei kai ole ollut vuosikausiin Suomessa tarjolla, saati sitten tällaiseen hintaan. Alkoi olla jo kiire bussiasemalle, mutta jaoimme toisen pulloista Jannen kanssa. Kyseessä Fantômen tyyliin jonkinlainen perverssi saisonvariaatio, nyt kollaboraattorina Brasilian Fortalezasta Cervejaria Turatti, 5,2 %. Mukana brasilialaista humalaa, lupolo brasileiro. Kuparin väriä, aika hapan tuoksu. Hedelmäisyyttä, melko ohut ja hapan on makukin. Kuiva kuitenkin ja pullon pohjalta hiivaa lisäämällä täyteläisempää. Mielenkiintoista kamaa ilman muuta. Pub Hukka oli muutenkin viihdyttävä. Näyttävä baarimestari tuntui tuntevan nimeltä kaikki muuta asiakkaat, jotka heittivät viereisissä pöydissä hervotonta läppää koko ajan. Täällä olisi voinut olla pitempäänkin, mutta tosiaan etukäteen ostettu bussilippu painosti siirtymään Forssan onnikka-asemalle. Forssa, Pub Hukka, 22.8.2026.

Deya DosKiwis The Scale Is Not Linear

Kuulimme Forssa Pilsner Fabrikin terassin paikallisilta asiakkailta, että Taksi Häme on luotettava paikallinen kuljetuspalvelu. 02 Taksi -sovellus löysikin Taksi Hämeen palvelun, mutta lopputulos oli sama kuin aiemmin Uberilla. Sovellus jäi etsimään autoa. Soitin sitten suoraan Taksi Hämeen numeroon, josta asiakaspalvelija vastasikin saman tien. Hän lupasi auton yhdeksässä minuutissa ja lähetti karttalinkin, jossa voisi seurata auton lähestymistä. Linkki käyttäytyi 15 minuutin ajan samoin kuin aiemmat yritykset, jäi etsimään autoa. Operoimme Forssassa tiukalla aikataululla, joten Olutmylly-vierailusta oli luovuttava. Otti aika lailla päähän, koska kyseessä olisi ollut tällä viikolla jo kahdeksas panimovierailu Viaporin, Kellotornin, Varikon, Olarin, Kimiton, Ektan ja Forssa Pilsner Fabrikin jälkeen. Onhan seitsemänkin panimoa kunnon craftmaxxingia, mutta enemmän on enemmän. Juho Juntusen Helvetin Tulirotko -arvio Forssasta näytti siis pätevältä edelleen. Siirryimme Jannen kanssa kävellen läheiseen Pub Hukkaan, jossa oli jo terassilla mukavasti jengiä paikalla. Tiedustelutietojen mukaan täältä voisi löytyä jopa craftia. Niin olikin, hanassa Deyan ja DosKiwisin kollabosessiosumua, jota en ollut ennen kokeillut. 5,0 %, Nelson Sauvin ja Simcoe. Sitrusta raikkaasti, pehmeää, vähän ohutta. Puhdasta, oikein hyvää, hedelmäisyys mainiossa kunnossa. Tuskin olin ehtinyt oluesta ottaa pari siemausta, kun Janne painoi hälytysnappia. Hän oli tiskillä huomannut pullolistalla jotain ällistyttävää. Janne otti listasta kuvan, koska epäili etten muuten usko tapausta. Forssa, Pub Hukka, 22.8.2026.

Forssa Pilsner Fabrik Pilsner

Forssa on ollut yksi suurimmista Suomen kaupungeista, joissa en ole koskaan käynyt. Ainakin Sastamala ja Valkeakoski taitavat olla vähän suurempia. Mutta kun Forssaan nyt ilmaantui jo toinenkin panimo, niin pakkohan paikalle oli ponnahtaa. Suoralta kädeltä on vaikea hahmottaa, mihin maakuntaan Forssa kuuluu. Se putoaa Satakunnan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen tuolien väliin. Todellisuudessa Forssa on osa Kanta-Hämettä. Forssa on tietysti monella tavalla kuuluisa, siellä 1903 Suomen Työväenpuolue omaksui marxilaisuuden ja muuttui SDP:ksi. Koripallossa ja jääkiekossa Forssa on menestynyt. Muistanpa myös Malin lauluntekijäveljekset, jotka kutsuivat paikkaa Tyykikyläksi. Sukulaispoika Juho Juntunen kai kärysi moottoripyörällään ylinopeudesta Forssassa ja on sittemmin tuotannossaan luonnehtinut Forssaa Helvetin Tulirotkoksi.

Forssassa sijaitsevan Olutmyllyn Mylläri-oluita on tullut jo useampi kokeiltua, mutta nyt tosiaan paikkakunnalla on saanut tuotantonsa käyntiin myös Forssa Pilsner Fabrik. Hyppäsimme Janne Keskisarjan kanssa Kampissa Porin bussiin kohti Forssaa. En ole ennen kulkenut kakkostien eteläisempää osaa. Ei kovin kaunista maisemareittiä, pääasiallinen nähtävyys tuntui olevan hirviaita. Olimme Forssassa hieman etuajassa 13:30 lähellä Fabrikia, joka aukeaisi klo 14. Olutmylly oli jo auki vajaan parin kilometrin päässä, joten päätimme Jannen kanssa suunnata ensin sinne. Olimme Citymarketin parkkipaikalla, mutta ehta lehmänpaska haisi todella voimakkaasti. Jotain pirullisia pikkuhyönteisiäkin pörräsi kimpussa. Tervetuloa Forssaan. Bolt ei aktivoitunut, mutta Uber tarjosi kyytiä. Sovellus jäi kuitenkin maksun imaisun jälkeen junnaamaan varttitunniksi, joten peruutin tilauksen ja sain rahat takaisin. Tässä vaiheessa emme taksitilanteesta sen kummemmin huolestuneet, eiköhän kumijalka perinteisillä systeemeillä löydy täältäkin. Siirryimme kävellen idylliselle puutaloalueelle Fabrikiin. Vieressä oli säväyttävästi Forssan Työväentalo. Se ei kuitenkaan ole sen vuoden 1903 kokouksen rakennus, joka paloi pian, samoin sen seuraaja. Tämä nykyinen on vuodelta 1930. 

Fabrik ei vielä auki, vaikka henkilökunnan näköistä jantteria kuikuilikin terassilla muukalaisia. Painuimmekin sitten sisään. Hyvin pieni taproom, pari jakkaraa, mutta kolme omaa olutta hanassa. Aloitin Pilsnerillä, joka siis panimon nimen mukaan ilmeisesti lippulaivatuote. 5,1 tai 5,4 %, kahta eri tietoa kuului. Varsin tumma kuparinen väri, näyttää enemmän wiener lagerilta kuin pilsiltä. Maussa karamellia, siis aika makea, keksisyyttä myös. Maltaisuutta on kohtuullisen täyteläisesti, mutta jälkimakukin on varsin makea. Ei sinänsä mitään virheitä, mutta väärää tyyliä. Forssa, Forssa Pilsner Fabrik, 22.8.2026. 

Ringnes Schous Pils

Paikallisjunalla puoli tuntia vuonon vartta Bryneen Erling Braut Haalandin kotikylään. Kunnon muraali heti aseman kyljessä Dortmundin ajoilta. Melko pieni stadion Bryne FK:lla. Brixin panimoravintolan aukeamista odotellessa piipahdin auki olevaan perusbaariin. Teollisuuspanimolta kirkasta olutta, 4,7 %. Melko täyteläistä ja makeahkoa maltaisuutta. Ei paljoa enempää kertomista. Bryne, Thimes Station, 15.8.2026.

Ant Brew Symbioosi

Kun olimme menossa Antti Rädyn kyydissä Padasjoen sahtifestivaaliin, leuka loksahti auki jossain Vesivehmaan tienoilla Lahden ja Vääksyn välillä. Paikallisen huoltoaseman pihassa oli seitsemän jenkkiautoa perät pystyssä samaan tapaan kuin Texasin Amarillon legendaarisella Cadillac Ranchillä. Kiire oli sahtikisoihin, joten pysähdyimme katsomaan lähemmin Route 24 -ihmettä vasta paluumatkalla. Näitä autoja ei ollut haudattu puoliksi maahan Amarillon tapaan, vaan kyseessä pystyyn nostetut auton puolikkaat. Hieno nähtävyys silti. Ohjelmassa oli vielä viimevuotisen sahtireissun tapaan pistäytyminen Lahden Ant Brew'n hanahuoneessa. Kokeilin katajanmarjoilla ja nokkosilla maustettua saisonia/farmhouse alea. 6,3 %, lähes kirkas, belgihiivan esterit hyvin esillä. Hedelmäistä ja kuivahkoa, ei niin mausteista kuin voisi odottaa. Oikein puhdasta ja miellyttävää. Huomasin seinältä jonkinlaisen hall of fame -valokuvakollaasin. Sieltähän erottuivat olutevankelistat Teemu Lahtinen ja Erkki Häme. Paikkakunnan suuret pojat siis, Teemuhan on Lahdesta kotoisin ja niin taitaa olla Erkkikin. Lahti, Ant Brew, 1.8.2026.

Other Half Dollar Slice With Extra Cheddar

Joukkoliikenneimprovisointia. Myöhästyin Pitäjänmäellä lievästi runkobussista 200. Hyppäsin seuraavaan Eiraan menevään, jonka reitti näytti kuitenkin liian läntiseltä. Huomasin pysäkillä vieressä seisovan pikaratikka 15:n ja hyppäsin siihen. Ajattelin ajaa Oulunkylään ja sieltä lähijunalla keskustaan. Bongasin kuitenkin nopeasti lähestyvältä Huopalahden asemalta kulkevan Espoon junia etelään sopivasti. Hyppäsin siellä pois ja X-junalla ripeästi perille. En yleensä näillä reiteillä liiku, joten olin hyvin tyytyväinen tulokseen. Juovassa Brooklynin vahvaa heiziä, 7,5 %, Citra, Galaxy, Nectaron, Wai-iti. Naurettavia nämä Other Halfin nykyiset juustonimet. Vaaleaa ja sameaa. Ananasta ja limeä tuoksussa. Pehmeää mehuisuutta, ehkä hieman makea. Kuivuu mukavasti takamatkalla ja päättyy kepeään katkeron näykkäisyyn. Juova, 6.7.2026.

Kurikan Lakkitehdas Kulo Synninsumu

Viimeisenä Lakkitehtaan näytteenä tumma lager, 4,5 %, käytännössä mustaa. Paahteisuutta löytyy yllättävän paljon.  Muuten perusmaltaisuutta, mutta oikein miellyttävä olut. Panimon parasta tasoa vehnän ohella. Lakkitehtaan jälkeen vilkaisimme vielä kaatosateessa Miedon patsasta Kurikan torilla. Mietohan tykkäsi hiihtää vesikelillä. 

Otimme vielä tuntumaa Kurikan baarielämään Wanha Mestari -nimisessä paikassa, joka vakuutti olevansa karaokevapaata aluetta. Pullosta Budvaria. Sitten vielä mielijohteesta ponnahdimme Pitkä-Jussi -majataloon, joka oli muuttanut nimensä Hotel Kurikaksi. Aulan vitriinissä Miedon vahanukke tms. ja palkintoja uran varrelta. Kvarkenin porteria pullossa. Baaritiskillä törmäsin yllättäen ex-kollegaani Olliin, joka oli menossa Ilmajoen musiikkijuhlille. Juteltiin it-asioista niin pitkään, että meidät heitettiin ulos baarista. Baari meni siis kiinni. Kurikka, Kurikan Lakkitehdas, 6.6.2026.

Kurikan Lakkitehdas Kulo kaksIPApoikaa Kurikasta

Etelä-Pohjanmaan rundin pääpäivä. Hieman sateinen sää, mutta se ei pahemmin haitannut, kun Juha Pentinmäki toimi kuskina pitkän päivän. Aluksi piipahdettiin Koskenkorvalla USA-fanaatikko Jari Mäen elämyspuistossa. Esillä ja tarjolla oli monenlaista varustetta. Itse sheriffikin oli paikalla. Mielessä kävi heittää kysymys välivaalien asetelmista, mutta aikeeksihan se jäi. Sitten tsekattiin Ilmajoella useampikin nuijasotaan liittyvä muistomerkki ja pieni tykistömuseo, joka keskittyi paikallisten tykkimiesten toimintaan talvi- ja jatkosodissa. Kuultiinpa ilmaiseksi pala Ilmajoen musiikkijuhlien esityksestä.

Sitten tulikin jo päivän pääkohteen Kurikan Lakkitehtaan avaamisaika. Etäisyydet Jalasjärvi-Kurikka-Ilmajoki -alueella vaikuttivat lyhyiltä ja tiestö hyvätasoiselta, verrattuna vaikka Kainuun tilanteeseen. Lakkitehtaassa on toiminut nelisen vuotta panimoravintola, jolla on aikaisempaa Härmän Rati -historiaa Järvenpäässä. Mukavan robusti ja rosoinen sisustus toisessa kerroksessa. Kokoa on, vaikka ei Varikon luokkaa. Mukavasti jengiäkin. Ei kuitenkaan hanaoluita. Hauskasti nimetyssä IPAssa vain 5,0 %, Hallertau Tradition ja Ariana. Ruskeaa, maltainen maku. Pehmeää, puhdasta, mutta melkoisen mautonta, raaka-aineissa on säästelty. Ei juuri peräkärryä. Toki tässä on ehkä ajateltu paikallisten olutmieltymyksiö, ottamatta sen kummemmin kantaa heidän ammattiinsa tai elinkeinoonsa. Kurikka, Kurikan Lakkitehdas, 6.6.2026.