Olutnautiskelija, hophedonisti, kulkumies. Huomioita myös jalkapallosta, kirjoista, elokuvista ja musiikista.
perjantai 20. joulukuuta 2013
Claes Olsson: Slaget om Näsilinna 1918
Claes Olssonin ohjaajaura on mennyt aika lailla ohi itseltäni. Joitakin elokuvia olen laiskasti silmäillyt, mutta ei ole jäänyt pysyvämpää jälkeä. Tämäkään sisällissotaleffa ei tee poikkeusta. Tarina olisi kiehtova, Pohjanmaan ruotsinkielisistä oletettavasti koostunut Melinin komppania tunkeutuu Tampereella punaisten linjojen läpi ja valtaa kaupungin pohjoislaidalta Näsilinnan. Miksi näin tehdään, se jää kokonaan pohjustamatta. Alun ja lopun mustavalkoisissa still-kuvissa on paljon enemmän elämää kuin varsinaisessa dramatisoinnissa, joka jää ö-luokan räiskinnäksi. Olssonin sympatiat näyttävät olevan punaisten puolella, Melinin valkobandiitit teurastavat siviilejä sen kummemmin ihmettelemättä. Erityisen epäonnistunut tehokeino on näyttelijöiden vieraannuttavat yksinpuhelut kamerassa kesken ruudin katkun. Perinteinen ulkoinen voice-over on koetellusti todettu toimivammaksi ratkaisuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti