Joseph Losey: The Criminal

Ensinäkemältä pidin tätä vankiladraamaa vuodelta 1960 Loseyn kovimpana. Nyt joutuu kyllä hilaamaan arviota reilusti alaspäin. Viimeinen vartti lumisessa brittiryönässä on Melville-tasoa, huippuna yhdellä miehellä toteutettu vankikuljetuskaappaus, mutta sitä edeltää liian paljon raskauttavaa aineistoa. Stanley Bakerissa on riittävää karismaa kantamaan näinkin kovaa kamaa, mutta yritykseksi se tällä kertaa jää. Robert Kraskerin rapeassa kuvauksessa on The Third Man -muistumia, mutta nekään eivät kanna tarpeeksi. Johnny Dankworthin jazz-score Cleo Lainen vokaaleilla rullaa hyvin, mutta silti jää varauksia. Loseyn ote on liian karnevalistinen, liian oopperamainen, jotta kunnon noir-angsti pääsisi esille. Symboliikka on liian teennäistä, vaikka tällä kertaa en peilejä huomannutkaan. Kun näin tämän ensi kerran, en tuntenut esim. samana vuonna valmistunutta Val Guestin Hell Is a Cityn tapaista Baker-tykitystä, jonka iskevyyteen Loseyn väkinäisempi punnerrus ei kohoa. Hieno elokuva, mutta olisi voinut olla vielä hienompi. Nyt joutuu toteamaan, että vasta tämän jälkeen Evassa Losey löysi omimman tyylinsä.