Uutta kantabaaria etsimässä: Maltainen Riekko

Kun nyt muutin Helsinkiin, on sopiva taitekohta muuttaa blogin rakennetta. Olen saanut arvostamiltani henkilöiltä palautetta, että jonkinlaista leipääntymistä ja pakollisten kuvioiden kelailua on havaittavissa. Havainto on oikea. Enää en aio kirjoittaa jokaisesta maistamastani uutuusoluesta. Kirjoitan harvemmin, mutta toivottavasti pitemmin ja hieman harkitummin. Eikä tässä kaikki, aion muuttaa oluenjuontitapojanikin. Helsingissä tarjonta on niin runsasta, että enää en yritä kaikkia uutuuksia kokeilla. Juon vain parasta. Uutuuksista vain mielenkiintoisimpia, täytyy siis luottaa entistä enemmän vertaisarvioijien analyyseihin. Matkoilta luultavasti blogaan entiseen tapaan ja kotimaista craft-tuotantoa seuraan niin tiiviisti kuin mahdollista.

Alkukesää leimaa jalkapallon MM-kisat ja alkusyksyllä on ohjelmassa pitkä USA-turnee. Stadi-Arden tuleva todellinen nettipersoona muotoutunee vasta talvella. Twitteriin ehkä pistän entistä enemmän lyhyitä olutarvioita. Nyt olen kirjoittanut sinne englanniksi, kieliasiaa pitää vielä miettiä.

Oulu on nyt jäänyt taakse ja avaimet uuteen asuntoon on käsissä. Muuttokuorma tulee kuitenkin vasta huomenna. Silti suuntaan Vallilan Konepajan kämpästä lähimpään laatuolutbaariin, joka on heti kulman takana Alppilassa. Maltainen Riekko on tietysti ennestäänkin tuttu, mutta nyt baaria on katsottava uudesta näkökulmasta. Hiljaista kello 15:15, asiakkaita valuu vähitellen sisään. Tutun näköinen baarimestari, taitaa olla omistaja itse, nimi kuulostaa olevan Samu. Hanoissa Urquell ja ESB, perustarve siis helppo tyydyttää. Vaihtuvina hanoina Koff, Suomenlinna ja Stadi, joten osa paikallisoluista tulee helposti tsekattua täällä. Kuukauden hanaolut kuun lopulla jo loppunut.

Paljon pullo-oluita, enemmän kuin Leskisessä. Tuleeko tästä kantapaikkani? Aika näyttää, ainakin tulen käymään usein. Leskisessä tykkäsin istua tiskillä, baarimestareiden ja vaihtuvien asiakkaiden kanssa hauska heittää kevyttä ja joskus vähän raskaampaakin juttua. Aika vähäpuheinenhan silti kuitenkin olen. Täällä tiski-istumista ei suosita, vain pari jakkaraa tiskin vierellä. Osa asiakkaista näyttää seisovan tiskillä, ei sekään huono use case. Real ale on selvä puute tässä baarissa, melko lähellä oleva Kuikka houkuttelee sillä selvästi. Ajankohtaisina spesiaaleina näyttää olevan liettualaisia pulloja, ehkä niitä voisi kokeilla joskus.

Ensimmäinen olut uutena helsinkiläisenä on Stadin American Amber DIPA, 7,5%, 8,90€. Makeaa ja yllättävän maltaista, hedelmä heikommin esillä. Katkeruus on korkeintaan keskitasoa, mutta silti kokonaisuus on miellyttävää.