Heikki Holma: Suomi rauhanturvaajana

Suomen sotahistoriallisen seuran kevään luentosarjan teemana on Suomen rauhanturvaamisoperaatiot, tai nykytermeillä kriisinhallintatoiminta. Ensimmäisestä tehtävästä Suezilla tulee kuluneeksi 60 vuotta. Ajat olivat silloinkin räväkät, Neuvostoliitto oli juuri palauttanut Porkkalan, Suomi oli lopulta päässyt YK:n jäseneksi, Kekkonen oli valittu täpärästi presidentiksi ja maassa puhkesi yleislakko. Britannia ja Ranska sotkeutuivat lähi-idässä sotaan ja samaan aikaan Unkarissa syttyi kapina kommunismidiktatuuria vastaan. Näissä oloissa Kekkonen teki nopeasti päätöksen Suomen osallistumisesta Suezin operaatioon, eduskuntaa kuulematta. Sittemmin operaatiot ovat seuranneet toisiaan, lähi-idän ohella mm. Kyproksella, Namibiassa, Jugoslavian alueella ja Afganistanissa. 45 minuutissa kenraali Holma ei syvälle ehtinyt päästä, ei edes avata operaatioiden kirjainlyhennelmiä, joita oli osimoilleen yhtä paljon IT-alalla. Asiaan perehtymätön ei pysynyt edes kärryllä missä maassa milloinkin liikuttiin. Sotamuseon sali oli nyt melko tyhjä ja suuri osa osallistujista selvästi kriisinhallintaveteraaneja. Hyvänä johdatuksena tämä kuitenkin toimi ja tulevina viikkoina varmaan päästään syvemmällekin asioihin. Kriisien luonne tuntuu muuttuneen nykyaikaa lähestyttäessä. Siinailla, Kyproksella ja Golanilla oli selvät rintamalinjat ja kaksi osapuolta. Balkanilla Jugoslavian hajoamissodissa osapuolia oli lukuisia ja rintamalinjat mahdotonta hahmottaa. Sama toistui vielä kaoottisemmin Afganistanissa.